Haastattelut

Multi-instrumentalisti, laulaja ja lauluntekijä Osmo Ikonen valmistelee uutta levyään, jonka monet biisi-ideat ovat tällä kertaa syntyneet pikkukitaralla merenrannassa. Säveltämisen lisäksi koronakevät vapautti Ikosen aikaa myös soittoharjoittelulle.

Lyömäsoitintaiteilija ja -opettaja Janne Tuomi on monipuolinen muusikeri. Hän saattaa samana päivänä opettaa Tampereen musiikkiakatemiassa, olla lavalla vapaan improvisaation flowssa, ja sen jälkeen alle tunnin vaihtoajalla paukutella vielä sinfoniaorkesterin lyömäsoittajana. Jannen elämä on musiikin läpitunkemaa unielämää myöten.

Tähän haastatteluun halukkaita oli kuulemma paljonkin, onhan Robby Krieger John Densmoren ohella toinen vielä elossa olevista Doors-jäsenistä. Manageriporras kuitenkin viestitti, että Doors-saagaan littyviä kysymyksiä ei saisi olla liiallisesti, sillä Robby Krieger haluaisi puhua nimenomaan uudesta levystään.
Tehdään siis niin.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat
toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin…

Frankfurtin messuille toista kertaa kasattu Vintage Show laajeni huimasti 2011 ja tarjosi kosolti nähtävää vanhoista soittimista kiinnostuneille.
Paikalla oli myös George Gruhn, jolla on ammatillista tuntumaa vuosikertasoittimiin jo pitkälti yli 40 vuoden ajalta.

Jenkkibändi W.A.S.P. on pitkän uransa aikana kokenut monia vaiheita ja miehistönvaihdoksia, mutta on kerta kerran jälkeen aktivoitunut levyttämään ja kiertämään. Bändin soolokitaristin tonttia hoitelee nykyisin Doug Blair, joka on ottanut uudeksi kotipaikakseen Suomen.

Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. Tämän jakson kertojana Kaarle Viikate, olkaa hyvät!

Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”.
Vuorossa Mr. Fastfinger eli Mika Tyyskä.

Joonas Kaikko on vaivihkaa hivuttautunut kotimaan lyömäsoittajien kärkijoukkoon. Miestä nähdään vähän väliä niin tv-tuotannoissa kuin areenakeikoilla, jollei rumpusetin niin perkussiokioskin ääressä.

Mount Maryn esteettiset esikuvat löytyvät 1970-luvulta, mutta pastissia ei haluta tehdä. Tärkeintä on luoda musiikkia, joka miellyttää bändiä itseään.

Kitaristi, säveltäjä, tuottaja, äänittäjä, taiteellinen johtaja, äänisuunnittelija, ohjaaja… Roni Martinin työ musiikin parissa koostuu laajasta skaalasta erilaisia rooleja, mutta yhteinen tekijä niiden kaikkien taustalla on halu toteuttaa omia visioita.

Ruotsissa lähes 15 vuotta asunut pianisti-laulaja-lauluntekijä Iiris Viljanen tunnetaan naapurimaassamme paremmin kuin täällä. Viljasen vuonna 2017 julkaistu Mercedes-levy sai paljon kehuja, eikä sitä seurannut Den Lilla Havsfrun ole jäänyt yhtään vähemmälle.

Joe Bonamassan tuoreen levyn kantta koristaa piirros, jonka teema on ehkä se brittiläisin: teenjuonti. Albumissa onkin jotain erityisen merkityksellistä, sillä tyyliltään se vie kitaristin juurille, brittibluesista versovan musiikin pariin.

Bassoja, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset basistit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä bassoja”.
Vuorossa Matti "Masa" Maijanen.

Korona. Asia, joka on keväästä 2020 lähtien koskettanut tavalla tai toisella käytännössä kaikkia musiikki- ja tapahtuma-teollisuusalalla työskenteleviä ihmisiä ja aiheuttanut heille niin taloudellista kuin henkistäkin ahdinkoa. Miten tilanteessa ovat luovineet äänimestari, muusikko ja ohjelmatoimistoyrittäjä?

Steve Lukather on hyödyntänyt korona-ajan siten kuin monet muutkin, julkaisemalla soolotuotantoa. Nimeltään tämä peräti jo yhdeksäs levy on I Found The Sun Again.

Lyömäsoittaja-kontrabasisti Sara Puljula asettaa teatteri-projektit ja kantaesitys-musikaalit etusijalle töitä valitessaan. Kiehtovaa näyttämö-töissä on esitysten toisteisuus sekä kauden aikana tapahtuva kehittymis-prosessi. Tiimi-pelaajaa inspiroi suuresti yhdessä improvisointi ja tarinankerronta eri muodoissaan.

Rokkikonkari Mikko Rintanen ei ole paistatellut koko pitkää uraansa kirkkaimmassa valokeilassa. Kuitenkin yllättävän usein hänen paikkansa on löytynyt sen välittömästä läheisyydestä, kiipparien takaa tai kitara kaulassa – Royalsista Wigwamiin, Hectorista Hurriganesiin. Tämä on tarina 1970-luvusta, joka ei koskaan päättynyt.

Suomirock-yhtye Aknestikissa musiikin tekemisen aloittanut Jukka Takalo kuuluu suomalaisten laulunkirjoittajien parhaimmistoon. Hänelle tekemisen omaehtoisuus on luovuttamaton arvo.

Kyllä se uutisesta käy, kun isomman puoleinen uusi studio ja nimenomaan musiikkiäänittämö – eikä yksittäisen tuottajan oma työhuonelaboratorio – raapaistaan tyhjästä keskelle Helsingin kantakaupunkia. Otolliseen paikkaan kylläkin, onhan seinänaapureina kymmeniä treenikämppiä ja Pohjois-Helsingin Bändikoulukin toimii samassa rakennuksessa.