Anssi Kela – paluu musiikillisille juurille

Image

 

Retrospektiivisyyden lähde on tämän levyn osalta 1980-luvulla, jonne tekijän oman musiikillisen identiteetin juuret juontuvat. Tuloksena on tervetulleella tavalla vanhanaikaista musiikkia, jossa viljellään rehellisiä introja, säkeistöjä ja kertosäkeitä. Kappaleen rakenteen sopivasti rikkovan c-osan tai osasta toiseen johdattavan bridgen arvo tunnetaan ja tunnustetaan nekin. Kaikesta kuuluu, että ideoita on pulpunnut ja mikä parasta – niitä on käytetty hyvällä maulla.

Sävellyksen ohessa myös sovitukset osoittavat tervettä kunnianhimoa ja kehittynyttä näkemystä, eivätkä kappaleet lepää yhden ainoan ketjuksi kloonatun idean varassa. Kela malttaa rakentaa musiikkiin jännitteitä ja purkaa niitä oikea-aikaisesti. Tehoja vaihdellaan ja oikeastaan vain yksi asia jää mietityttämään: tasajakoisesta sykkeestä poikkeaa ainoastaan "Kaatua kuin Puu", jonka triolipoljento jäsentyy sekin pohjimmiltaan neljä-neljäsosaa-mittaan. Missä ovat 3/4- tai 6/8-biisit?

Kela on soittanut yhtä raitaa lukuunottamatta kaiken itse ja jälki kuvastaa tekijänsä musikaalisuutta: vaikka virtuoosimaista kosketinsoitantaa ei kuulla, synaosuudet hoitavat oman lokeronsa mallikkaasti. Koneella tuotetutut rumpuraidat puolestaan eivät kuulosta mekaanisilta – paitsi milloin näin on nimenomaan ollut tarkoitus – vaivaa on nähty ja näkemystä on ollut riittävästi. Kitara- ja etenkin basso-osuuksissa soittajan taidokkuus on ilmeistä, muttei alleviivaavaa: kaikille osasille on luonteva paikkansa, mikään ei dominoi muita ja eri soittimet täydentävät mukavasti toisiaan
Sanoituksissa säkeistöjen vapaa kerronta saa usein vastapuntikseen määrämittaan riimitetyn kertosäkeen ja kun viimeksimainittujen melodiatkin ovat paikoin erittäin tarttuvaa sorttia, jää kuulija helposti vangiksi. Ja ne alkuun hieman rauhattomiltakin kuulostavat pari kappaletta alkavat vähitellen asemoitua luontevasti sijoilleen. Suositeltava levy.

Anssi Kelan kotisivut

Anssi kelan haastattelun löydät Riffin painetusta numerosta 3/2013.

 

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Lehden digitaalinen versio on ostettavissa Lehtiluukkupalvelusta