Danelectro Reel Echo & Spring King – kaikua kaiun päälle

|
Image
 

Danelectron tuotteet erottuvat joukosta muotoilullaan ja kuten tunnettua: erikoinen ulkonäkö voi ihastuttaa tai vihastuttaa. Tällä kertaa kokeiltavaksi saadut Reel Echo- ja Spring King -kaikupedaalit hurmasivat ainakin allekirjoittaneen retrohenkisellä olemuksellaan. Myös 1950-luvun tyyliin istuvat pastellisävyt miellyttävät silmää. Mutta miellyttävätkö pedaalit korvaa? Siitä yritämme ottaa selkoa seuraavassa.

Reel Echo DTE-1:n kotelo on jämäkkää metallia ja suhteellisen painavan lootan pohjassa on tuhdit kumitassut estämässä liukuilua lavaa pitkin. Nimestä voimme päätellä, että kyseessä on värkki, jolla yritetään jäljitellä vanhojen nauhakaikujen soundia. Ulkonäkö luokin vahvat mielikuvat oikeasta nauhakaiusta ja eräs kitaraoppilaani kysäisi tunnilla masiinan nähdessään, että ”onko siellä nauha sisällä”. Nauhaa ei ole, mutta DTE-1 on hieno ja kestävän oloinen laite muuten. Tai ehkä juuri siksi. Viiveaikaa Reel Echossa löytyy enimmillään 1,5 sekuntia ja laitteessa on kaksi vaihtoehtoa äänen perussävylle: Solid State ja Tube.

Lisää eloa sointiin saa Warble-kytkimellä, jolla voidaan imitoida nauhanopeuden huojumisesta aiheutuvaa sointikorkeuden vaihtelua, ja Lo-Fi-potikalla taas voidaan viivästetystä äänestä vaimentaa ylätaajuuksia.

Viiveen pituudelle, toistojen määrälle ja suoran/efektoidun signaalin suhteelle löytyy luonnollisestikin omat säätimensä. Laitteen käyttö on hyvin selkeää ja yksinkertaista, kuten kitaralle orientoituneiden lattiarasioiden kanssa yleensäkin.

Ääntä äänen päälle

Reel Echoon on mahdollista tallentaa pisimmillään 1,5 sekunnin pituinen looppi eli itse itseään toistava äänipätkä. Sound On Sound -kytkintä polkaisemalla laite alkaa jauhaa nonstoppina sillä hetkellä muistissa ollutta pätkää. Uudet kuviot eivät silloin tartu laitteen muistiin vaan luuppi sytkyttää taustalla sellaisena kuin se polkaisuhetkellä oli. Käyttöohjeessa suositellaan viiveajan ja toistokertojen asettamista maksimiin, mutta jos tilanne vaatii lyhyempää luupin pituutta tai hitaasti hiljenevää aiheen kertailua, niin sekin onnistuu.

Teksti: Jarmo Hynninen

Kuva: Pekka Väänänen

Oheinen ote on lainaus Jarmo Hynnisen kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Riffin numerossa 2/2003. 

 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.