|
Teksti: Misha Koivunen Yhteiset esikuvat, yhteneväiset näkemykset ja yli 25 vuoden yhteinen bändihistoria ovat muovanneet Tarotin komppiparin soiton hitaasti ja raskaasti rullaavaksi akseliksi, jolle yhtyeen soundi ja musiikki rakentuvat. Cinnarin ja Hietalan taival on pitkä ja tuottoisa. Studiolevyjä on julkaistu yhdeksän kappaletta, maailmaa on kierretty ja tänä vuonna vietetään debyyttilevyn 25-vuotisjuhlia. Myös soittohommissa on ollut mukavasti vaihtelevuutta – etenkin Hietalalla. Tunnettu fakta on, että mies soittaa myös Nightwishin riveissä. Huonommin on tiedossa se, että hän teki välillä studiohommia sessiomiehenä ja soitti komppikitaraa sekä lauloi taustoja yhdeksänmiehisessä soul-yhtyeessä. Pecu Cinnari ja Marco Hietala aloittivat soittamisen suunnilleen saman ikäisinä, noin 12-vuotiaina. Pecu tykästyi rumpuihin niin, ettei muut soittimet ole sen enempää kiinnostaneet. Marco oli aloittanut laulamisen yksitoistavuotiaana Rainbown Long Live Rock'n'rollin innoittamana ja seuraavaksi vuorossa oli basso ja kitara. Cinnarin mukaan hevi on aina ollut homman nimi. Suurimmat oppinsa mies on ammentanut Cozy Powellilta (Rainbow, Black Sabbath), jonka juttuja hän harjoitteli levyjen päälle soittaen. Miehillä oli mukava symbioosi kasassa, kun Hietalalla esikuvina olivat taas edellämainittujen kanssa soittaneet Geezer Butler ja Bob Daisley. Hitaammin on paremmin Takaisin Tarotiin. Neljännesvuosisadan ajan yhtyeen äänimiehenä niin livenä kuin levyllä toiminut Mikko Tegelman kertoo että rytmiryhmän soitto ei juurikaan ole vuosien aikana muuttunut:
|
§
