Adam Audio T8V – nautintoakaan ei sovi unohtaa

|
Image
Mallisarjansa toistaiseksi kookkain kaiutin vaatii ympärilleen jo reilusti tilaa ja allensa tukevat telineet. 
Nyt puhutaan studio-monitoreista, ei läppärin viereen pöydälle parkkeerattavista pikkupöniköistä.
 

Vaikka valmistajan mallistossa onkin TV-sarjaan passaavia sub-woofereita, on TV8 ihan selkeästi täyden alueen toistajaksi suunniteltu kaiutin, jonka äänialaksi ilmoitetaan 33 Hz – 25 kHz. Kahdeksantuumaisen bassoelementin kartio on valmistettu propyleenimuovista. Sointi on täsmällisen tanakka ja toisto ulottuu kyllin alas bassosoitintenkin äänittämistä ja miksaamista ajatellen. Kehossa tuntuvia äänenpaineita ei bassotaajuuksilla silti irtoa, jytinäosastolla fiilistelyyn tarvitaan sitten sitä erillistä subiakin.

Image

Taajuusikkunan toisessa ääressä U-ART-nauhadiskantti tuottaa miellyttävän seesteisen ylärekisterin, eikä keskialue jää kummankaan laidan katveeseen. Kokonaisuutena T8V soikin hallitusti ja sen soundissa on hintalappua kalliimpi tuntu.

Osaltaan kaiuttimen edullisuus selittynee minimalistisella toteutuksella – säädöt on pidetty minimissään, eikä monimutkaisia ekvalisaattoreita tai muita toiminnallisia lisukkeita ole ympätty mukaan. Toiston hienosäätöä varten on kyllä asianmukaiset basso- ja diskantti-suotimet, joilla soinnin yleisluonnetta voi sopeuttaa vallitsevaan akustiikkaan.

Jos sijoituspaikka on seinän lähellä, voi bassoa vaimentaa hyllykorjaimella kaksi desibeliä seinäheijastuksen neutraloimiseksi. Jos taas haluaa hiukan tukevampaa sointia, voi kytkimen naksauttaa neutraaliasennosta päinvastaiseen suuntaan ja tuottaa sillä tavalla puolestaan kahden desibelin korostuksen alakertaan. 

Vastaava kolmiasentoinen eq-kytkin on varattu myös ylärekisterin hienosäätöön, kahden desibelin vaihtoehdoin sekin. 

Kummankaan hyllykorjaimen nimellistä rajataajuutta ei ole kerrottu, eikä kaiuttimen toistovasteesta myöskään löytynyt tarkempaa mittaustulosta tai mainintaa toleransseista, joilla ilmoitettu haarukka toteutuu. Tietyssä mielessä on ihan perusteltua antaa korvan arvioida lopputulosta, mutta kyllä teknisten erittelyiden soisi silti olevan yksityiskohtaisempia ja kattavampia.

Varustelun niukahkoa linjaa voinee perustella toteamalla, että näin ovat suunnittelijat asian hyväksi ajatelleet ja soundi on niin sanotusti valmis. Korjaimilla vain ohjaillaan diplomaattisesti soinnin painopisteitä, mutta niillä ei ole tarkoitus muuttaa kaiutinta radikaalisti toisen luonteiseksi. 

Käypä ajatus siellä missä kuunteluhuoneen akustiikka on kunnossa ja kaiutinten sijoittelu ihanteellisesti käy päinsä. Jos nämä ehdot eivät toteudu, lääkkeet on haettava esimerkiksi SonarWorksin (Riffi 2/2018) tapaisesta yleispätevästä mittaus- ja ekvalisointiohjelmasta – mikä ei ole itse asiassa lainkaan hullumpi ratkaisu asiakkaankaan kannalta.

Image

Muutoin käyttäjän valittavaksi annetaan analoginen liitäntä balansoituna ns. ammattitason normituksen mukaisena ja XLR-liittimellä, tai balansoimattomana RCA-liitäntänä ja matalammalle nimellisjännitteelle sovitettuna. Valinta edellyttää oikeanlaisen kytkennän lisäksi myös valintakytkimen naksautuksen oikeaan asentoon.

Signaalitason hienosäätöön on erikseen potentiometri, jonka säätöalue on kiitettävän laaja. Virtakytkin sijaitsee takalaidassa, mutta minkäänlaista merkkivaloa ei ole sen paremmin edessä kuin takanakaan.

 

Kuuntelukolmio kuntoon

Asettelun osalta T8V on yhtä suoraviivainen kuin sen kotelon linjatkin: kaiutin on tarkoitettu pystyasentoon ja vain pystyasentoon. Silloin nauhadiskantin suuntaus toimii ja basso- sekä diskanttielementin keskinäinen vaiheistus toteutuu siitä riippumatta liikkuuko kuuntelija työpisteensä äärellä sivusuunnassa vaiko ei.

Kotelo on perinteiseen tapaan lähes neliskanttisen, mutta etulevy ei kuitenkaan ole täysin viivasuora vaan se kaareutuu hitusen kuperaksi. Lisäksi U-ART-nauhadiskanttia ympäröivä aalto-ohjain saa lisäjatketta etuseinämän yläosaan painottuvista reunaviisteistä. T8V:n bassorefleksiputki taas aukeaa kotelon taakse, mikä ratkaisuna miellyttää lähtökohtaisesti ainakin itseäni.

Käyttöoppaassa käydään läpi perusasiat kaiuttimen ihanteellisesta sijoituskorkeudesta tasakylkisen kolmion muodostamaan kuunteluasetelmaan, ja kehotetaan välttämään epäsymmetrisiä huoneita. Päteviä neuvoja selkeiden piirrosten kera.

 

Kiinni ytimeen

Adam Audion T8V:n sointi on haastava kuvailtava. Kaiutin ei tunnu vierastavan oikein mitään tyyliä, vaan on kuin kotonaan genrestä toiseen: jousiorkesteri soi sen kautta yhtä luontevasti kuin täysin sähköinen bändikin. Soinnin leimallisin piirre on miellyttävyys, ei niinkään studiomonitoreihin usein assosioitava hypererottelevuus. 

Bassopää on silti jämptin napakka, keskialue täyteläinen ja selkeä, ylärekisteri puolestaan kauniin pehmeä. Musiikin balanssit toistuvat luontevina ja vääristymättöminä, soittimet on helppo sijoittaa panoroimalla stereokuvaan täsmällisesti, ja äänitystilat, keinokaiut sekä muut efektit hahmottuvat asianmukaisesti. Kuuntelu on myös sillä tavalla miellyttävää, ettei pitkäkään sessio käy rasittavaksi. 

Toisaalta esimerkiksi taajuussisällöltään lähes kokonaan preesensalueelle ja ylärekisteriin sijoittuvien käsiperkussioiden kanssa on oltava tarkkana, ettei niitä tule yleissoinnin tietynlaisen lenseyden vuoksi nostaneeksi liian pintaan. Shakerin sihinä ja triangelin helähdys saattavat nimittäin tuntua pettävän hiljaisilta silloinkin, kun ne ovat jo aivan riittävän lujalla.

Varustelun osalta totean, että hyllykorjaimilla voisi olla ihan perusteltua tarjota nykyisten kolmen pykälän sijaan viisi. Kahden desibelin muutos varjelee kaiutinten alkuperäistä toistovastetta tietysti uskollisemmin, mutta tuskinpa neljänkään desibelin muutos silti tärväisi sointia. Se antaisi kuitenkin hieman enemmän sovitusvaraa paikallisen akustiikan ja ennen kaikkea henkilökohtaisten mieltymysten huomioimiseen.  

Rinta rinnan jonkin toisen kaiuttimen kanssa kuunneltaessa eroja luonnollisestkin löytyy, mutta tässä hintaluokassa kyse ei ole absoluuttisesta paremmuudesta, joka pätisi kaikilla osa-alueilla. Semminkin kun jo pelkästään Adam Audion nauhadiskantti tekee T8V:stä omanlaisensa tapauksen, joka ei ihan suoraan vertaudu markkinoiden valtavirran ratkaisuihin sen enempää teknisesti kuin soinnin sävynkään osalta.

Niinpä jäljelle jää kysymys siitä, vastaako kaiutin hintaansa ja voiko sitä kuunnellessaan tehdä kriittisiä päätöksiä äänityksen ja miksauksen osalta. Vastaukset ovat yksinkertaisia: kyllä vastaa ja erinomaisesti voi. 

Kun kuuntelua kuvastaa lisäksi tietynlainen pakottomuuden tunne tai vaivattomuus, niin vielä mukavampaa. Harvoin tällä hinnalla näin nautinnollista kuunteluelämystä tarjotaan.

 

Adam Audio T8V

Aktiiviset studiomonitorit


• 2-tierakenne
• 8" bassoelementti
• 1,9" U-ART-nauhadiskantti
• jakotaajuus 2,6 kHz
• toistoalue 33 Hz – 25 kHz
• diskantti-eq: -2 dB / 0 dB / +2 dB
• basso-eq: -2 dB / 0 dB / +2 dB
• voimakkuuden säätö, -60 db – +18 dB
• vahvistinteho 90 W (70 W + 20 W)
• maksimiäänenpaine 118 dB @1m
• balansoitu analogitulo, XLR (+4 dBU)
• balansoimaton analogitulo, RCA (-10 dBv)
• mitat: 400 mm × 250 mm × 335 (mm)
• paino: 9,8 kg
• hintaluokka 280 euroa / kpl

Lisätiedot: Nordic Audio Distribution/Suomi

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2020. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  

 Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. 

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.