Eventide H9 – tältä näyttää nykyaika

|
Image

Koteloidaan aimo annos suoritintehoa rasiaan, jossa on tarpeelliset liitännät ja napit perustoimintojen ohjailuun. Ladataan sisuksiin sopivat algoritmit ja laaditaan iOS -ohjelma, jolla niitä pääsee kätevästi säätämään. Saadaan aikaan uuden ajan laite, joka pesee perinteisellä pedaalikäsitteellä pirttipöydän lisäksi koko tuvan.

Itse H9 on tukeva, ulkoisella virtalähteellä toimiva metallikuorinen rasia. Kansilevyn kahdesta polkukytkimestä yksi palvelee pääsääntöisesti efektin päälle- ja poiskytkennässä, toisella taas selataan muistipaikkoja pykälä kerrallaan tai napautetaan viiveajan pituus kahdella perättäisellä polkaisulla. Kun molempia pitää alhaalla samanaikaisesti, muuttuu laitteen toiminta kromaattiseksi viritysmittariksi, jonka referenssitaajuuden voi asettaa 420–460 Hz:n haarukassa.

Keskellä sijaitseva laakea kiekko toimii parametrien säätöpyöränä sekä painokytkimenä, ja sen käyttö liittyy elimellisesti kolmeen pienehköön painonappiin. Kirjaimilla nimetty kolmikko toimii pikavalintanäppäiminä, joiden taakse voi ennalta valita jonkin efektiohjelman keskeisen parametrin. Napin painalluksella ja kiekkoa veivaamalla pääsee sitten säätämään näppärästi vaikkapa kaiun pituutta tai efektin ja kuivan signaalin balanssia.

H9:n eräs hieno piirre on useamman parametrin alistaminen yhteiseen säätimeen ja käyttö onnistuu kansilevyn Hot Knob -näppäimellä ja kiekolla. Kätevämmin kimppasäätö sujuu kuitenkin ulkoisella ekspressiopedaalilla, jolloin esimerkiksi tremolon nopeuden ja syvyyden voi määritellä polkimen yläasennossa hitaaksi ja miedoksi ja toisessa ääripäässä nopeaksi ja jyrkäksi.
Kun tällä tavoin voi niputtaa mitä hyvänsä parametrejä keskenään, saa esimerkiksi pitch shift -osastolla aikaan melko veikeitä moukaisuja. Samoin viive- ja tilakaikujen annostelu dramattisina tehosteryöppyinä on melko vaikuttavaa, niin hyvässä kuin pahassakin.

 

Image

Efektin muokkaus käy päinsä vaikkapa tällä X/Y-koordinaatistossa liikuteltavalla pisteellä.
Toki kaikki perinteiset numeroarvoin merkityt parametrit säätimineen löytyvät nekin.
 

Kaikkiin efektiasetuksiin pääsee käsiksi H9:n omilla näppäimillä ja säätökiekolla, mutta parametrien selaaminen ja arvojen säätö on työlästä. Apuun tulee onneksi AppStoresta ilmaiseksi ladattavissa oleva aplikaatio, joka avaa niin efektien parametrit kuin rasian muutkin säädöt havainnolliseksi ruutunäkymäksi pc- tai Mac-tietokoneelle tai blue tooth -yhteydellä myös iOS-laitteelle. Aplikaatio palvelee myös ohjelmien arkistoinnissa ja lajittelussa.

 

Pedaalin yhdeksän elämää

H9:n sisuksiin on ladattu yhdeksän eri algoritmia, joista osa tuottaa yhden ainoan tehosteen kerrallaan, osa puolestaan venyy samanaikaisesti useampaan efektiin. Laite ei kuitenkaan kisaa esimerkiksi niiden Bossin ja Zoomin multiefektien kanssa, joissa on ikäänkuin yhteen laitteeseen koottuja erillisiä pedaaleita peräkkäin sommiteltuina ketjuina. Sen sijaan H9:n eräät algoritmit esimerkiksi kykenevät samaan aikaan tuottamaan vaikkapa keinoharmonian lisäksi viiveitä tai tilakaikua samassa paketissa.

Algoritmit ovat peräisin Eventiden aiemmista laitteista ja valikoima on kuin aatelisneidon viuhka, jossa eri sulat menevät osin päällekkäin, osin lomittain. Esimerkiksi erilaisia viiveitä ja lyhyitä tilakaikuja saa esille monesta eri algoritmista, mutta hieman eri sävyin ja painotuksin. Samoin chorus-tyyppistä väriä saa aikaan usealla eri algoritmilla. Toisaalta kullakin algoritmilla on oma vahva ominaisalueensa. Lajitelma on laaja ja sisältää yleiskäyttöisiä perusmausteita siinä missä todella marginaalisia erikoisuuksiakin, jotka voisivat olla juuri omiaan vaikkapa teatterimuusikolle tai elokuvatehosteiden tekijälle.

Harmillista on, että kun choruksia löytyy vakiona monessakin erilaisessa muodossa, niin sen vaihtoehdoksi usein käyvät flanger, phaser ja vibrato eivät lukeudukaan peruspaketin yhdeksän algoritmin tarjoamiin herkkuihin muuten kuin tunnelmaa luovina pastisseina. Sen sijaan niille on olemassa aivan omat erityisalgoritminsa, mutta ne on lunastettava erikseen Appstoresta.

 

Image

Yhden lisäalgoritmin saa pedaaliin kaupanpäällisinä, mutta siitä eteenpäin on pulitettava 17,99 euroa jokaisesta uudesta algoritmista ja hinta pistää kyllä harkitsemaan mitä kaikkea oikeasti haluaa ja tarvitsee.

 

Image


Sikaa ei kuitenkaan tarvitse ostaa säkissä, sillä Appstoressa olevia ohjelmia voi kokeilla ilmaiseksi ennen ostopäätöstä. Aikaa makusteluun on viisi minuuttia ja kutakin tarjolla olevaa algoritmia voi käydä kokeilemassa useampaankin otteeseen, tosin vain yhden kerran vuorokaudessa. Jos ei tänään tule selkoa asiaan, niin ehkä huomenna sitten?

Käytännössä H9:n mukana tulevilla algoritmeilla saa aikaan todella monipuolista ja hienoa jälkeä. Ja kyllä esimerkiksi ilmeikkään tremolon saa ilmoille vaikka varsinainen Mod Factorin tremolo-algoritmi kuuluukin Appstoresta erikseen lunastettaviin hyödykkeisiin. Silti nälkä kasvaa syödessä ja mikäli laite olisi oma, olisin mieluusti haalinut siihen lisää viive-efektejä, erinäisiä modulaatio-ohjelmia kuten flangerin ja leslie-simuloinnin sekä useamman laajennuksen reverb-osastolle. Budjettiin pitäisi sillä politiikalla varata pitkälle toista sataa euroa itse laitteen hankintahinnan päälle.

Laatu näkyy, kuuluu ja maksaa

Eventidella on vuosikymmenten kokemus valioluokan studioefektien valmistajana ja tuota kokemusta on viime vuosina myös kitaristeille sopiviin purkkeihin. H9 on nyt eräänlainen yhteenveto näiden erillispakkausten antimista. Se on jo sellaisenaan täysipainoinen ja antoisa tehostemylly, johon voi ladata makunsa mukaan lisää herkkuja sen minkä rahavarat sallivat ja mieli tekee. Laitteesta on myös edullisempi rinnakkaismalli, H9 Core, joka sisältää lähtövaiheessa niukemman lajitelman algoritmeja. Silloin voi itse valita, mitä herkkuja koneeseen lataa ja mistä kaikesta maksaa.

Pelkkänä fyysisenä pedaalina H9 olisi auttamatta kömpelö, mutta aplikaation ansiosta se on mitä intuitiivisin laite. Käyttö tabletilla on helppoa ja ruutunäkymät selkeitä. Niinpä valmiiden ohjelmien muokkaus tai omien efetien sommittelu on palkitsevaa puuhaa, jonka hedelmistä voi sitten keikalla nauttia ilman aplikaation apua.

Soinnillisesti H9 edustaa studioräkeistä tuttua ylellistä maailmaa: soundi on putipuhdas ja iso, kirkas muttei pistävä, täyteläinen muttei muhjuinen. Sanalla sanoen Amerikan meininkiä ilmaisun positiivisimmassa merkityksessä. Jos tämän laitteen tarjoama efektimaailma on omassa musiikillisessa kontekstissa relevantti, niin vaikea on kuvitella, että joku muu laite tekisi nämä asiat varsinaisesti paremmin. Eri tavalla ehkä, erilaisen käyttöliittymän kautta mahdollisesti, mutta tokkopa soundillisesti paremmin.

Hinnaltaan H9 sijoittuu kauas keskivertopedaaleiden yläpuolelle ja lisähankinnat tuovat lisäkuluja. Toisaalta valmius kitarakäytön ohessa myös linjatason stereotoimintaan tekee laitteesta yleiskäyttöisen, eikä mikään estä prosessoimasta sillä studiossa vaikka lauluraitoja. Se osaltaan madaltaa hankintakynnystä.

Image

Eventiden pedaali sopeutuu niin mono kuin stereotoimintaan ja käsittelee yhtä sujuvasti sekä instrumentti- että linjatason signaaleita.
USB ja Blue Tooth -yhteyksien lisäksi etäohjausta voi harjoittaa midillä sekä ekspressiopedaalilla.

 

Eventide H9

Efektipedaali kitara- ja studiokäyttöön

• mukana yhdeksän erilaista efektialgoritmia
• kymmenes algoritmi ladattavissa veloituksetta

Appstoresta
• lisäalgoritmeja maksullisena Appstoresta
• valtaosa algoritmeista on samoja kuin Eventiden Mod Factor-, Time Factor-, Pitch Factor- ja Spacepedaaleissa
• lisäksi H9:lle erikseen kehitettyjä algoritmeja

Hintaluokka: noin 500 €

Lisätiedot: Soundtools


Tämä käyttötestiin perustuva artikkeli on alunperin julkaistu Riffin painetussa numerossa 4/2014. Se julkaistiin uudelleen verkossa Eventide H9:n käyttöjärjestelmän päivitystä koskevan tuoteuutisen yhteydessä 20.02.2015.

Vastaavantyyppisiä artikkeleita julkaistaan jokaisessa Riffin numerossa.

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.