Konepelti auki ja mikrofoni paikoilleen

|
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
Image
 

Resonaattorikitaroiden rakenteesta johtuen niiden kiinteät mikrofonit ovat erilaisia kuin tavallisissa akustisissa kitaroissa käytetyt. Nekin kyllä yleensä asennetaan soittimen satulan kohdalle, mutta resonaattorikennon alapuoliseen osaan. Tämä siksi, että mikrofonin halutaan tuovan kuuluville soittimen kennon sointia.

Lebeda-merkin spider-resonaattorilla varustetussa soittimessani oli aikaisemmin B-Bandin sinänsä hyväsointinen, pyöreä lätkämallinen mikrofoni, jolle toimivin asennuspaikka löytyi resonaattorikennon reunan tienoilta. Se toi ilmoille melko hyvin soittimen karakteeria, mutta toisaalta  asennuspaikka aiheutti sen, että mikrofoni poimi herkästi myös soittimen kopan kautta tulleet kolinat. Lisäksi se oli tavallisena kitaramikrofonina kohtuullisen ylätaajuusvoittoinen. Ulostuloteho oli aktiivimikrofonina asiallinen, mutta juuri siitä aiheutuva säännöllinen paristonvaihto tuntui turhan työläältä, kun resonaattorikenno oli irrotettava aina vaihdon yhteydessä.

Oli siis syytä siirtyä resonaattorikitaralle räätälöityyn mikrofoniin, joita onkin nykyään markkinoilla monen valmistajan toimesta. Soittimeen asennettiin nyt K&K-merkin spider-resonaattorille tehty passiivimikrofoni, joten paristonvaihto jäi historiaan. Samankaltaisia systeemejä on tarjolla esimerkiksi Fishmanin, Highlanderin ja joidenkin muidenkin valmistajien valikoimissa, enkä ota tässä mitenkään kantaa eri tuotteiden väliseen paremmuuteen.

Ohessa sen sijaan kuvareportaasi asennuksen vaiheista. Tämän asennuksen suoritti Soitinpaja Jasesoi.

KUVAT:
Lähtötilanteessa soitin normaalissa käyttökunnossaan.

Soittimen kielet irrotetaan tallan kielenpidikkeestä, mutta jätetään kiinni viritystappeihin, jotta takaisinkiinnitys käy nopeammin.

Spider-kehikkoa ja kennoa suojaava kansi eli ”pölykapseli” irroitetaan. Ruuvikone nopeuttaa työtä.

Tallapalat kannattaa irroittaa tallasyvennyksestä.

Spider-kehikko otetaan irti kennosta irroittamalla kehikon kiristysruuvi. Ruuvilla voi säädellä jonkin verran kennon soundia – liian löysälle säädettynä kehikko aiheuttaa särinää ja turhan kireällä jalakkeet tahtovat tukahduttaa soundin.

Soittimen koppa ilman resonaattorisysteemiä. Kyseessä on nykyaikainen ”dobro”-design, jossa kantta ja sen tukilistaa tukevat äänikaivon sijaan vain ohuet puutapit. Tällä kevyemmällä rakenteella pyritään saamaan enemmän kokopuisen kopan sointia mukaan.

Mikrofoni paikka on tallan alapuolisessa kennon kohdassa. Koska kiristysruuvia ympäröivä iso kierreosa on liian pitkä, sitä joudutaan madaltamaan, jotta mikrofoni saadaan kosketukseen kennon kanssa. Sopiva työkalu on esimerkiksi pienoisporakone.

Kierreosa työstettynä sopivaan korkeuteen.

Mikrofonin reunoille levitetään vaseliinia, jotta se ei ala resonoida kennon pintaa vasten.

Mikrofoni kiristetään kiinni pienellä mutterilla sormituntumalla, koska tärkeää on löytää juuri sopiva kosketus, joka ei olisi liian kireä. Mikrofonia tulisikin pystyä pyörittämään sekä oikealle että vasemmalle samalla kun se pysyy kiinni kennossa.

Mikrofonin kiinnittävän mutterin löystyminen estetään vielä jousella ja sen päälle tulevalla toisella mutterilla.

Ulostulojakin tinaus ennen mikrofonipiuhan juottamista.

Hyvä paikka ulostulojakille on esimerkiksi instrumentin päätyblokissa hihnatapin alapuolella.

Tässä vaiheessa on hyvä imuroida pois kopan sisälle ajan kanssa ja työn aikana kertynyt pöly. Vieressä resonaattorikennoon asennettu mikrofoni juotettuine jakkeineen.

Ennen resonaattorisysteemin paikoilleen laittamista mikfronin ulostulojohto kiinnitetään pohjan poikittaisrimaan asennettuun klipsiin, jotta se ei pääse koskettamaan kennon alapintaa.Tämän jälkeen instrumentti on valmis kasattavaksi soittokuntoon.

Oheinen teksti liittyy artikkeliin, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 4/2012).

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta