Nayteikkuna

Rautaa tarpeen mukaan

Dsp-voimalla ryyditetty Eleven Rack on mainio perusäänikortin vaihtoehto Pro Tools 10 -softaa käyttävälle kitaristille.
Eleven Rack Riffi
 

Pro Toolsin kymppiversiota on kritisoitu julkaisusta lähtien siitä, ettei se ole 64-bittinen ulkomaailmaan päin, mutta tämä on Avid-yhtiöltä harkittu ele – eihän mikään 64-bittinen arkkitehtuuri olisi tukenut vanhemman sukupolven ”sinistä” HD-laitekantaa. Nyt vanhat laitteet saivat jatkoaikaa uusien rinnalla.


Uuteen HDX-järjestelmään sisältyy varsinaisen HDX-kortin lisäksi viisi erityyppistä laiteyksikköä, jotka tarjoavat ammattiympäristössä tarvittavia toimintoja ja liitäntöjä.
HD I/O tarjoaa laatumuuntimet analogimaailmasta bittimaailmaan ja takaisin, ja laitteen korttipaikat voidaan miehittää halutusti analogi- tai digitaaliliitännöillä tai molemmilla. HD OMNI puolestaan sisältää yhdessä paketissa etuasteita, linjalähtöjä ja -tuloja sekä kytkennät mm. Adat-, AES/EBU- ja SPDIF-väylille.
HD MADI on Pro Toolsin ja MADI-ympäristön väliin räätälöity palikka, jonka etuihin lukeutuu muun muassa reaaliaikainen näytetaajuuden muunnos. Laiteperheen hänniltä löytyy vielä kauko-ohjattava kahdeksankanavainen HD PRE -mikrofonietuaste sekä videotahdistuksessa tarpeellinen HD SYNC -erillislaite.

Pienet ja pätevät

Siinä kun edellä kuvailtu kalusto kuuluu raskaaseen ammattistudioon, peruskäyttäjä hankkii Pro Tools 10:n kätevimmin ja edullisimmin niputettuna Avidin Mbox 3 -sarjan liitäntäyksikköön. Kitaristille mainio Mboxin vaihtoehto on Avidin kielisoittajille räätälöimä dsp-voimalla ryyditetty Eleven Rack.

Lisäksi kannattaa muistaa, että kun Pro Toolsin normaaliversiota ei ole enää rajoitettu pelkästään Avidin äänikorttitarjontaan, sellaisen voi valita vapaasti markkinoilta – ja joutava audioboksihan saattaa löytyä ennestäänkin kotistudion tai harjoituskämpän nurkista. Aitoa valinnan vapautta lisää se, että Low Latency -monitorointitilaa voi hyödyntää nyt Avidin audioboksien lisäksi myös esimerkiksi RME:n ja MOTU:n raudalla.

 

Keskusmuisti jyrää

Pro Tools HD 10-version (tai Complete Production Toolkit -paketilla varustetun perus-Pro Toolsin) käyttäjällä on nyt entistä painavampi syy keskusmuistin kasvattamiseen. Kymppiversion uudet ”Disk Cache”-muistiasetukset mahdollistavat jättisessioiden availun ja sulkemisen ripeään tahtiin, kun jopa kokonaisia projekteja voi ladata soimaan suoraan keskusmuistista kunhan sitä on riittävästi. Myös synkronin lukittuminen videoon sekä sukkulointi raskaan session alusta loppuun ja takaisin käyvät silmänräpäyksessä.
Käytännössä toiminto vaikuttaa vielä yhdellä tärkeällä tavalla – se muuttaa aiempaa laajemman kirjon muistivälineitä usb-flash-tikuista verkkolevyihin Pro Tools -kelpoisiksi sessiolevyiksi.
Jos Disk Cachen uudistuksen yhdistää luovasti siihen, että Pro Tools 10 pyörii nyt tietokoneissa ilman liitäntäyksikköä Core Audio- tai Asio-ajurien turvin, satunnainenkin läppäri saattaa muuntua käden käänteessä Pro Tools -koneeksi vain parin usb-tikun voimin: yhdeltä iLok-tikulta käytetään softaa toisen tikun toimiessa sujuvasti session ”kovalevynä”!

 

Oheinen liittyy Pro Tools 10 -ohjelman käyttötestiin, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 1/2012).

 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta

 

 

 

 

 

29.01.2012
|
Tommi Saarela
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy