Musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen

Image

Tuoreen tutkimuksen mukaan musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvan ja itsetunnon kehittymiseen samalla tavalla kuin oppimisvaikeudet tai lukihäiriö.

Se estää musiikillisen itseilmaisun ja saattaa laskea itsetuntoa jopa niin, että musiikkirajoitteinen ihminen tuntee itsensä musikaalisina pitämiään arvottomampana.
Tämä käy ilmi Itä-Suomen, Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden uusimmassa Musiikkikasvatus-lehdessä julkaistusta artikkelista. Tutkimuksessa tarkasteltiin musiikkirajoitteisuutta ensimmäistä kertaa. Sen aineistona oli 38 Itä-Suomen ja Turun yliopiston opiskelijan omaelämänkerrallista tarinaa musiikkirajoitteisuutensa synnystä, kehityksestä ja vaikutuksesta.
Kirjoittajat olivat 25–58-vuotiaita. Kaikissa tarinoissa väheksyvät, ilkeät ja tökeröt kommentit olivat alkusyy musiikkirajoitteisuuden kehitykselle.

Lapsuuden negatiiviset kokemukset lähtökohtana

Musiikkirajoitteisuuden lähtökohtana ovat lapsuuden negatiiviset kokemukset, jotka kumuloituvat ja johtavat jopa musiikin torjumiseen. Torjutut kokemukset ilmenevät alkuperäistä muistuttavissa tilanteissa.
Myös musiikinopettajat saattavat tiedostamattaan palata lapsuuden kipeisiin kokemuksiin väheksyessään omia oppilaitaan. Osaamattoman oppilaan kanssa koettu tilanne saattaa aktivoida aiempiin kokemuksiin liittyvän häpeäraivon.

Tutkijat nimeävät ilmiön siirtotaakaksi, jossa yksilöt kantavat mukanaan yhteisöllistä, tiedostamatonta ja nimeämätöntä taakkaa. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeää kysyä, kuinka paljon musiikkikasvatuksen instituutiossa on sellaisia käsittelemättömiä vinoutumia, jotka traumatisoivat järjestelmässä toimivia ja tekevät heistä siirtotaakan kantajia.
Yksi musiikkirajoitteisuuden taustatekijä on niin sanotun mustan kasvatuksen perinne, jossa vaaditaan täydellisyyttä, eikä hyväksytä virheitä.

Yksi avain erilaisten siirtotaakkojen purkamiseen on tutkijoiden mukaan refleksiivisessä ja dialogisessa työnohjauksessa, jonka avulla voidaan avata kätkettyjä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä ilmiöitä.
Kimmo Lehtosen (taidekasvatuksen professori, Turun yliopisto), Antti Juvosen (taito- ja taideaineiden pedagogiikan professori, Itä-Suomen yliopisto) ja Heikki Ruismäen (taito- ja taideaineiden didaktiikan professori, Helsingin yliopisto) tutkimusartikkeli Musiikkirajoitteisuus sukupolvien välisenä siirtotaakkana on julkaistu uusimmassa Musiikkikasvatus-lehdessä.