Harvialan kartanon entisessä autotallissa valmistetaan kitaroita lähes joka maailmaan kolkkaan. Nyt jo 20 vuoden kokemuksella.
Ruokankaan verstas toimi ensimmäiset 15 vuotta Hyvinkään Vanhalla Villatehtaalla, mutta aika aikaa kutakin. Seinän taakse muuttanut kaupungin arkisto ja verstaan puolelle tapuloitu palokuorma eivät vaikuttaneet palopäällikön mielestä hyvältä yhtälöltä. Eivätkä tilat olleet aivan ihanteelliset kaikilta osin.
Kun vanha ystävä, Harri Koski, kertoi löytäneensä Janakkalasta, Harvialan kartanolta, itselleen tukikohdan Mad Professorille, alkoi muutosta tulla totta askel askeleelta. Soitto kunnan elinkeinoasiamiehelle vakuutti positiivisen asenteen osalta, mutta ”hiukan kummallinen” tarjous ottaa kitaraverstaan käyttöön kartanon vanha autotalli ei vielä vakuuttanut Juhaa. Paikalla oli kuitenkin käytävä ja sillä reissulla autotallikin alkoi sitten jo houkuttaa – kyseessähän on erillinen tiilirakennus eikä mikään auton mentävä kolo. Pitihän kartanonherran Jaguarille nyt kunnon varikko olla.
Nyt verstastoiminta on käytännössä vallannut koko talon ja viimeisetkin huoneet otetaan käyttöön koht’sillään.
Juha Ruokangas valmistelemassa soittimia messumatkalle 2000 – lähtö Frankfurtin musiikkimessuille edessä ensimmäistä kertaa.
Tärkeistä tärkein?
Oma mallisto on iso asia, soitinten myynti ”joka maailman kolkkaan” toinen saavutus. Silti Ruokangas nostaa ykkössijalle primus motorin roolinsa eurooppalaisten kitaranrakentajien yhdistyksen (European Guitar Builders Association) toiminnassa. Viime marraskuussa toteutunut unelma käsityöläisten omasta kansainvälisestä messutapahtumasta oli menestys, jolle on jo kirjoitettu jatkoa.
Holy Grail Guitar Shown tulevaisuus näyttää valoisalta, ja tapahtuman polttopisteessä ovat nimenomaan soitinrakentajat, joista ”on tehty tämän tapahtuman staroja”. Soitinpuun kauppiaat, koteloiden valmistajat tai virityskoneistojen ja muiden osien toimittajat ovat tervetulleita, mutta vain sponsoreina ja vieraina – omaa näyttelytilaa heille ei järjestetä. Viesti on yksinkertainen.
– Tukekaa tätä tapahtumaa, että teidän asiakkaat voivat esitellä soittimiaan, saavat niitä enemmän myytyä ja voivat ostaa teiltä lisää puuta.
Vaikutteita tapahtuman toteutukseen on poimittu perinteisten soitinmessujen lisäksi myös taidenäyttelyistä ja sitä taustaa vasten logiikkakin on selvä.
– Ethän sä sielläkään myy kankaita ja öljyvärejä, toteaa Ruokangas.
Sama päti myös pedaaleihin ja vahvistimiin. Osastoilla niitä ei sallittu, mutta messuvieraiden yhteiskäytössä oli 14 äänieristettyä tilaa, joihin oli valmiiksi tuotu vintage-Fendereitä sekä uudempia vahvistimia. Asiallisia ja helppokäyttöisiä, mutta sellaisia jotka eivät vie huomiota pois pääasiasta, soittimista. Tapahtuman puolesta paikalla oli assistentteja, jotka opastivat ihmisiä kokeilupisteisiin ja huolehtivat soitinten kuljettamisesta.
Kaikki eivät joka vuosi mahdu mukaan
Holy Grail Guitar Shown saama suosio heijastui saman tien vuoden 2015 valmisteluihin. Ilmoittautumisia tuli määräaikaan mennessä tuplat näyttelypaikkoihin verrattuna, eivätkä kaikki mahdu mukaan. Tapahtumaa voidaan kenties laajentaa jatkossa hieman, mutta kasvulla on rajansa. Tietty eksklusiviteetti halutaan säilyttää ja lähtökohtaisesti kaikki eivät voikaan olla esillä joka vuonna. Käytännössä tulijoita joudutaan sen vuoksi karsimaan ja siinä huomioidaan se, oliko kyseinen yritys näyttelyssa edellisenä vuonna, kuinka monta muuta yritystä samasta maasta on suhteessa maan väkilukuun jne.
Osallistumisvuoron kierrätys on yksi erityispiirre, toinen on demokraattinen näytteytilan jako. Holy Grail Guitar Showssa jokainen soitinrakentaja saa käyttöönsä saman verran näyttelytilaa – yhden pöydän, jolle mahtuu neljästä kuuteen kitaraa. Soitinrakentajan pitää myös olla itse paikalla
– Ei voi olla niin että joku firma lähettää kitaroita ja myyntimiehen, se ei käy.
Ensimmäiset ehdotuksensa tapahtuman järjestämisestä Ruokangas arvelee lausuneensa kollegoilleen jo yli kymmenen vuotta sitten. EGB:n perustamisen myötä hankkeelle löytyi järjestävä taho ja käytännössä kuusi yhdistyksen jäsentä puolisoineen masinoi ensimmäisen Holy Grail Guitar Shown.
Ruokankaan ryhmä koossa, vasemmalta Jyrki Kostamo, Juha Ruokangas, Emma Elftorp, Tomi Nivala, Jani Rinta-Keturi sekä Lari Lätti
Tiimityötä
Tässä yrityksessä henkilökunta näyttää todella olevan sen tärkein voimavara aivan käytännössäkin.
– Mähän olisin ihan hukassa ilman näitä kavereita, toteaa Juha Ruokangas, jolle itselleen jää markkinoinnin, hallinnon ja uusien soitinmallien suunnittelun ohessa verraten niukasti aikaa rakentaa soittimia. Siitä päävastuun kantaa tiimi.
Vaikka jokainen verstaalla osaakin rakentaa minä tahansa Ruokankaan soitinmalleista, on tiettyä luontaista suuntautumista silti tapahtunut. Ruokankaalla vuodesta 2001 työskennellyt Jyrki Kostamo esimerkiksi tekee pääasiassa Mojo- ja VSOP-kitaroita, vuonna 2004 työt aloittanut Tomi Nivala puolestaan Dukeja ja osan Unicorneista. 2012 joukkoon liittynyt Lari Lätti rakentaa hänkin Unicorn-kitaroita, mutta lisäksi myös Steambass-bassoja.
Viides ryhmän soitinrakentaja on Juhan puoliso Emma Elftorp, joka joukosta poiketen ei ole kouluttautunut Ikaalisissa vaan Tukholmassa. Nykyisin Emma vastaa Juhan kanssa mm. yrityksen markkinoinnista, www-sivuston ylläpidosta, soitinten valokuvauksesta, videoista yms.
Hiljattain tiimiin liittynyttä Jani Rinta-Keturia taas työllistää pääasiassa soitinten huolto- ja korjaus, jonka rinnalla yksityiskohtainen perehtyminen Ruokankaan eri soitinmallien rakentamiseen käy sopivassa tahdissa.
Huolto ja korjaus ovat Juhan mukaan kelle tahansa koulusta valmistuneelle lahjakkaalle rakentajalle arvokasta työtä, koska sen myötä tulevat tutuiksi soittimia yleisesti vaivaavat ongelmat ja samalla oppii työn perusrutiinit. Firmalle näiden palveluiden myynti on osaltaan pitkäkestoisten asiakassuhteiden hoitamista, osaltaan myös pr-työtä.
Valikoidut virstanpylväät
1995 sointirakentajatutkinto ja yrityksen perustaminen
1996 verstaaan avaaminen Hyvinkään Vanhalle Villatehtaalle
1997 Duke
2001 VSOP
2004 Mojo
2007 Hellcat
2009 Unicorn
2009 Soitinrakentajamestarin tutkinto
2010 Ruokangasta pyydetään ensimmäisenä eurooppalaisena soitinrakentajana valmistamaan kitara Montreal Guitar Shown Ste-Cat-kokoelmaan
2011 Steambass-basso julkistetaan ja yritys muuttaa Hyvinkäältä Harvialan kartanoon
2012 Ruokangas Guitars saa Käsi- ja taideteollisuuden Taito-Finlandia-tunnustuspalkinnon
2014 Holy Grail Guitar Show
Kuvat: Tommi Posa sekä Juha Ruokankaan arkisto
Riffiä myyvät Lehtipisteet, Akateemiset kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
