Improvisoinnin opettaminen saattaa vaikuttaa lähtökohtaisesti absurdilta ajatukselta. Eikös juuri improvisoinnin pitäisi kummuta luontaisesti ja hetkestä innoituksensa saaden?
Kun asiaa pohtii tarkemmin, ei ristiriitaa ehkä olekaan: improvisoinnin opetuksessa harjoitetaan valmiuksia ja annetaan työkaluja, jolla se luontainen kumpuaa ulos helpommin, kulloistakin tyyliä kunnioittaen ja luovasti?
Improvisointiin pureutuvan Sävel on vapaa! -oppikirjan kirjoittajat Annika Gummerus-Putkinen ja Katri Rehnström ryhtyivät hankkeeseen huomattuaan, että kummallakin oli samansuuntaisia kokemuksia soitonopetuksesta: yleistä kiinnostusta aiheeseen on, mutta moni kaipaa rohkaisua ja opastusta.
– Mä uskon siihen, että kaikki jotka soittaa, kykenee heittäytymään, jos ne vaan sallii itselleen sen, rohkaisee Annika keskustelun aluksi, ja jatkaa: Ettei kynnys ole liian korkea, eikä ole liian kova itsekritiikki.
Improvisaatio mielletään vahvasti rytmimusiikkiin ja erityisesti jazziin olennaisesti liittyväksi ilmiöksi. Katri tuo esiin, että suomalaisen jazzin korkea taso saattaa myös lannistaa halua improvisointiin.
–Voi tulla sellainen käsitys soolosta, että se on jotain niin käsittämätöntä, että se on oman soittotaidon ulkopuolella. Sellainen olo, että tätä ovea ei tiettyjen soittajien ole syytä edes avata.
Kirjaan sävelletyt 16 kappaletta onkin tarkoitettu hälventämään tällaisia harhoja. Kappaleet edustavat eri genrejä ja niitä voi lähestyä harjoitteiden ja teoriasisällön kautta, tai suoraan korvakuulolta.
– Aina on mahdollisuus laittaa levy soimaan ja ryhtyä kokeilemaan, toteaa Annika.
Matkimalla alkuun
Levyllä soittava yhtye tarjoaa rullaavan kompin ohessa myös omia ideoitaan mahdollisista sooloista. Niistä voi poimia vaikutteita ja ideoita, ja Annika toteaa, että matkiminenkin on hyvä keino oppia.
Jokaista kappaletta varten erikseen laaditut harjoitukset, nuotinnetut esimerkkisoolot ja tyylin perusteisiin liittyvät opastukset antavat kehikon, joka jäsentää ympäröivää musiikillista avaruutta.
– Kirja voi olla väylän raivausta erityisesti sellaiselle muusikolle, joka on vieraantunut korvakuulolta soitosta. Ymmärrän, että kirjan voi kokea myös kahlitsevana, mutta se voi olla myös työkalu, pohtii Katri, ja painottaa heti perään, että kaikki teoria on tarkoitettu käytäntöön valjastettavaksi, palvelemaan luovuutta.
Yleinen musiikkitieto antaa pohjaa.
– Pyritään tyylinmukaisuuteen, että toimitaan ikäänkuin oikeassa kontekstissa. Ei tarvitse olla virtuoosi eikä tietää ihan kaikkea, mutta jos tulee käytännön soittotilanne niin pystyy sitten viemään omaa soittoaan sen tyylin suuntaan. Pystyy tuottamaan musiikkia omalla soittimella silloinkin, kun ei ole valmiita nuotteja.
Liikaa nuotteja?
Liikkeelle pääsee vähemmilläkin sävelillä, kun antaa vaiston johdattaa.
– Rytmimusiikissa se rytmi houkuttelee mukaansa kyllä. Ei tarvitse aluksi tietoisesti ymmärtää genrestä paljoakaan: kun kuulee rytmin alkaa soittaa mukana, toteaa Annika.
Rytmi on kuitenkin vain yksi osa-alue, sopivien sävelten valinta muodostaa oman haasteensa. Katri vertaa improvisaation opetusta tai opiskelua maalaustaiteen värioppiin, tieto auttaa rajaamaan vaihtoehtoja, se kertoo mitkä jutut kenties toimivat.
– Mulla on tässä nyt ihan liikaa näitä säveliä, että mitä mä teen, kuvailee Annika tyypillistä improvisoinnin kompastuskiveä.
– Uskon että moni valmis muusikko tai soitonopettaja ajattelee, että pitäisi olla ihan loistava ennenkuin voi improvisoida. Sävelletty musiikki mielletään helposti jotenkin pyhäksi, ylemmällä tasolla olevaksi. Että herran jestas, nehän on ihan eri tyyppejä, jotka sitä tekee. Ja kuitenkin improvisointihan on hetkessä säveltämistä.
Jos on aiemmin soittanut muiden kirjoittamaa ”virallista” musiikkia, saattaa olla hankalaa uskoa omaan tuotokseen, etenkin kun liikkeelle joutuu usein lähtemään aivan alkeista. Kirja antaa kuitenkin mahdollisuuden tutustua asiaan omassa rauhassa ja omassa tahdissa.
Sävel on vapaa! ei perustu yksittäiseen koko kirjan läpi noudatettavaan metodiin, vaan jokainen kappale tarjoaa oman ja omaan tyyliinsä liittyvän näkökulman aiheeseen. Improvisoinnin opiskelemisella on myös arvokas piilovaikutus: se on omiaan syventämään soittajan valmiuksia ymmärtää ja tulkita muiden säveltämää musiikkia.
Oheinen artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2014. Jutussa mainitun Sävel on vapaa! -kirjan kustantaja on myös Riffi-lehteä julkaiseva Idemco oy.
Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin kaikki hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
