Keskeinen osa Lehlen tuotevalikoimaa ovat erilaiset kytkentävälineet, joilla soittajan arki sujuu helpommin. Perusidea niissä on usein hyvin yksinkertainen, mutta pakettiin saattaa silti sisältyä yllättäviä lisäulottuvuuksia.
Mainio esimerkki edellä kuvatusta ajattelutavasta on vihreä 3at1. Siihen saa liitettyä samanaikaisesti kolme eri soitinta, joista voi valita käyttöön jalkakytkimellä yhden kerrallaan.
Kahdessa ensimmäisessä tulossa on voimakkuudensäädin, joten kaikki kolme soitinta saa passattua keskenään sopivaan balanssiin niiden antamien signaalitasojen eroista riippumatta.
Lähtöjä taas on kaksi, esimerkiksi kahden eri vahvistimen, tai vahvistimen ja viritysmittarin välillä vuorottelua varten.
Käyttövirtaa 3at1 tarvitsee virtalähteeltä (erillisvaruste) ja jännitteeksi kelpaa 9–20 volttia.
Laitteen ankkurointi jämäkästi pedaalilautaan on sekin ajateltu valmiiksi. Kansilevy avataan ensin, jonka jälkeen rasian pohja ruuvataan kiinni alustaan. Pakettiin kuuluu kiinnitysruuvien lisäksi sopivan korkuiset holkit, joiden läpi ruuvit ruuvataan. Ja sitten kansi jälleen kiinni.
Sama metodia Lehle käyttää myös mm. D.Loopissa, jolla pedaalilautaan voi toteuttaa kaksi erillistä ja erikseen päälle/pois kytkettävää efektilenkkiä.
Toimii erinomaisesti
Käytännössä systeemin hallinta on äärimäisen helppoa: kullekin soittimelle on oma jalkakytkimensä jolla sen signaali ohjataan jompaan kumpaan lähtöön.
Kytkimen painallus sulkee aina automaattisesti muut tulot, ja vain aktiivisena olevaa tuloa komentavan kytkimen merkkivalo palaa.
Valon väri kertoo puolestaan sen, kumpaan lähtöön kyseinen signaali on ohjattu. Jos määränpäätä haluaa vaihtaa, se hoituu saman kytkimen uudella painalluksella.
Kitarajohdon kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana – omia aikojaan pedaalin päälle muodostuva lenkki mahtuu helposti tattimaisen kytkimen juureen siten, että se estää kytkimen painamisen alaspäin. Saattaa yllättää, jos asiaan ei ole varautunut, mutta ei toisaalta ole mikään ongelma, kun asian tiedostaa ennalta.
Kahta vahvistinta käytettäessä on huomioitava, että lähtöjä ei ole erotettu toisistaan sähköisesti, joten maalenkeistä johtuvien hurinoiden estämiseksi vahvistimet kannattaa kytkeä samaan jakorasiaan.
Mikäli siltikin hurisee, voi avuksi hankkia vaikkapa juuri Lehlen bufferointi-rasian, jolla audiolinjan maaerotus saadaan hoidettua asianmukaisesti ja laitteiston sähköturvallisuudesta tinkimättä.
Tämän rasian kätketyt aarteet ovat valmius midi-komentojen tottelemiseen, jolloin kytkennät saa automatisoitua osaksi isompaa järjestelmää, sekä audiokytkennän stereofonisuus.
Aluksi kuvattu käyttö monosignaaleilla on varmasti se yleisin sovellustapa, mutta jos signaalin reitityksen haluaakin tehdä efektipedaaliston sellaisessa kohdassa jossa signaali on jo muutettu stereofoniseksi jollain laitteella, niin sekin käy päinsä. Ei hassumpaa.
Lehle 3at1
Kytkentävaihde
• jakkitulot kolmelle kitaralle
• jakkilähdöt kahden eri vahvistimen käyttöä varten
• signaalitason säädöt A- ja B-tuloille
Lisätiedot: Custom Boards
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2014. Vastaavantyyppisiä, niin lyhyitä kuin pitempiäkin, käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
