"Tarinallinen laulunkirjoitus vietiin jo 1960-luvulla hyvin pitkälle, joten siihen pitää löytää oma näkemys", pohtii Matti Johannes Koivu.

Miikka Paatelaisella on musiikin tekijänä vankkaa ja laajalti arvostettua kokemusta aina soittamisesta tuottamiseen ja sovittamisesta säveltämiseen. Onpa uran varrelle mahtunut myös kalustopuolen huolto- ja korjaustoimintaa, sekä kitarateknikon toimenkuvaan liittyvää roudausta.

"Musaa korjaillaan ja siitä yritetään tehdä toimivaa jälkikäteen, vaikka treenaaminen ja juttujen tsekkaaminen etukäteen soittajien kesken olisi nopeampi ja järkevämpi tapa", toteaa Rick Latham (57), yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksen suomalla varmuudella.
Edgar Winterin bändissä itsensä läpi lyönyt grooven mestari puhuu muutenkin suunsa puhtaaksi niin musiikkiteollisuuden nykytilasta kuin rummuttamisen perusteista, eikä kalustopolitiikkaakaan unohdeta.

Jatkuu…

Pasha on symbaalimerkkinä lievästi sanottuna salaperäinen, ja sen juurien jäljittäminen vie helposti umpikujaan. Merkillä ei ole yhteyttä saman nimisiin italialaisiin symbaaleihin, joita valmistettiin Ufipin tehtailla 1960-luvulta seuraavan vuosikymmenen alkuun. Pasha-symbaalit on helppo sekoittaa myös turkkilaisen Istanbul Agopin valmistamaan ”Pasha”-sarjaan, joka on siis vain kyseisen valmistajan yksi mallisto, jolla sattuu olemaan sama nimi.

Fujigenillä on kokemusta soitinrakennuksesta puolen vuosisadan verran ja matkalle mahtuu sekä omalla nimellä myytäviä että muille merkeille tilauksesta valmistettuja soittimia. FGN Guitars -mallisto perustuukin varsin luontevasti tuttuihin ja muilta lainattuihin perusmalleihin, joiden höysteeksi löytyy vuosien varrella kertyneitä omia innovaatioita.

Vaikka lukuisista youtube-videoista saakin kattavan kuvan Eric Johnsonin soitosta ja tyylistä, syntyi haastattelun jälkeen idea laatia tutkimusten tueksi muutaman Johnsonille tyypilliseen soittoon johdattavan esimerkin. Ne avaavat hiukan painetussa Riffin numerossa 3/2013 julkaistussa haastattelussa mainittujen laajojen sointuhajotusten periaatteita ja onpa mukana yksi miehen erikoisuuksistakin: soitto koto-soundilla.

Saimme Riffin painetussa numerossa 3/2013-testatun M-200i-mikserin kanssa yhtä aikaa tarkasteltavaksi 48-raitaisen kovalevytallentimen, joka on suunniteltu oivaksi pariksi valmistajan digitaalimikserien kanssa esimerkiksi konserttiäänityksiin.

Cubase 7:n tapaiset ohjelmistojärkäleet tuntuvat monesti turhan raskailta ja moniulotteisilta matkakäyttöön jopa läppärissä, saati sitten mobiililaitteessa. Steinberg on kehitellyt tarpeeseen sovelman, joka tarjoaa mukana kulkevan alustan biisi-ideoiden tallentamisesta treenisessioiden äänittämiseen ja editointiin.

”Minusta kappaleet saavat kehittyä ja laajentua livenä.”
Lee Ritenour puhuu vankalla kokemuksella, mahtuuhan mestarikitaristin 1970-luvulla alkaneelle uralle kosolti keikkailua, sekä sessiosoiton ohessa aikaansaadut yli 40 soololevyä…

Timo Koskisen toimittama laaja haastattelu on julkaistu Riffin painetussa numerossa 3/2013, joka ilmestyi 30. huhtikuuta 2013.  

Pulttikaula, liimakaula vai läpi rungon -rakenne?