Suomessa on kaikessa hiljaisuudessa kehitelty äänimiehen arkea helpottavaa audiotyökalua vaativiin esitystilanteisiin, joissa käytetään suuria langattomia järjestelmiä. Haasteellisellakin keikalla yleisöllä on oikeus vaatia, että kaikki toimii koko ajan.
Teattereissa, monitoimitaloissa ja festarikeikoilla lavapäässä yksi ihminen mikittää bändin ja jakaa langattomat. Ja kun mikkikanavia alkaa olla kymmeniä, syntyy ongelma – tai useita. Niihin on Wavemark-firmassa kehitelty ratkaisumalleja. Avauskuvassa Wavemarkin Timo Liski (oik.) ja Wavetoolin koodannut Ali Ahmaniemi Frankfurtin Prolight & Sound -messuilla 2016 esittelemässä keksintöään.
Tämä artikkeli julkaistiin alunperin Riffin printtinumerossa 3/2016, mutta erityisen ajankohtaiseksi aihe nousi uudestaan, kun Wavetool palkittiin AudioVisual Expo 2017 -tapahtumassa "Vuoden 2017 AV-avauksena".
Tässä kategoriassa haettiin palkinnon saajaksi henkilöä, yritystä tai organisaatiota, jonka teko, ratkaisu tai tuote on mullistanut markkinoita ja osaltaan muovannut av-alaa uudella tavalla ja raivannut ala toimintaedellytyksiä uuden liiketoiminnan tai ratkaisujen parissa. Luokassa voittajaksi valittiin Wavetool - keskitetty langattomien järjestelmien ohjaus ja valvontaohjelmisto.
Joten eiköhän avata sjuttu myös verkkoon vapaasti luettavaksi.
Wavetoolin idea periytyy neljän vuoden takaa, tuolloin vielä Svenska Teaternin äänimiehenä toimineen Janne Sivosen havaitsemasta epäkohdasta. Svenskanin langattomista huolehtinut Sivonen kaipasi teatterikäyttöön räätälöityä mikrofonivalitsinta ja tarkkailu/kuuntelusoftaa.
Pulma on tuttu monille: langattomien vastaanottimet ja monitoripöytä ovat kiinteässä pisteessä lavan sivustassa, mutta bändi mikitetään montussa ja mikit jaetaan lavalla. Mikkimies ei voi olla varma, toimiiko laite sillä hetkellä kun se luovutetaan, koska sen tilaa ja signaalia ei pysty kattavasti tarkkailemaan.
– Wavetoolin esiversiossa lähdettiin ensimmäisenä ratkaisemaan, miten pystyisi paikasta riippumatta valitsemaan ja kuuntelemaan juuri sitä kanavaa, jonka mikki ja lähetin annetaan esiintyjälle. Jollain tavalla mikkimiehen pitäisi siis pystyä ”kantamaan monitoritiskiä mukanaan”, kertoo Wavemarkin Timo Liski esitellessään huhtikuussa julkaistua softaa.
Liskin mainitsemaa ongelmaa on yritetty kiertää esimerkiksi iPadin etäohjauksella monitoripöytään, mutta silläkään konstilla signaalia ei pysty iPadista kuuntelemaan. Niinpä haluttiin kehittää softa, joka striimaa audiota lavan sivussa olevasta äänilähteestä – esimerkiksi monitoripöydästä ja/tai RF-asemalta eli langattomien vastaanottimilta – tietokoneelle, ja siitä edelleen langattoman yhteyden kautta iPadille.
Räpsystä kiinni
Edellä mainittu reaaliaikainen kuuntelumahdollisuus mikin jaos-sa ja linjatsekkauksessa oli kuitenkin vasta vastaus ongelmaan numero yksi. Sen jälkeen haluttiin ratkaista vielä kaksi muuta isoa ongelmaa.
Kun mikit on onnistuneesti jaettu ja linjat toimiviksi todettu, saattaa esityksen aikana ilmaantua ongelmia. Yleensä ensimmäisenä vihjeenä vikaantumisesta on ikävän kuuloinen räpsy.
Digitiskien aikakaudella sali- tai monitorimiksaaja ei useinkaan ehdi havaita missä räpsähti. Miksaaja saattaa olla juuri mikserin toisella sivulla tai muuten vain kädet täynnä. Lisäksi räpsy ei välttämättä ole audiopiikki, joka jättäisi pöytään jälkeä siitä, ”mikä noista auki olevista kahdestakymmenestä neljästä kuoromikistä” räpsähti.
Wavetooliin koodattu Snap, Crackle & Popiksi nimetty algoritmi nuuskii signaalissa useita parametreja, joiden perusteella se päättelee milloin audio ei ole kunnossa ja antaa Wavetool-tietokoneelle sekä siihen liitettyyn iPadiin varoituksen kyseisen kanavan kohdalle. Ja vaikka tilanne meni ohi, varoitus jää näkyviin.
– Tällä konstilla ongelma löytyy helposti, ja ei muuta kuin vikaantuneen kanavan liuku kiinni ja mikkimies singahtaa vaihtamaan mikkiä tai ratkomaan ongelmaa. Esimerkiksi montussa vikaa korjatessaan mikkimies voi iPad kainalossa ja luurit päässä kuunnella onko ongelma piuhassa vai kapselissa.
Linkki iskussa
Kun langattomia mikrofoneja on käytössä vino pino, pitää tietää missä kunnossa lähettimien akut ovat ja onko RF-linkki iskussa eli kantaako langaton signaali lähettimeltä vastaanottimelle. Tämä on Wavetoolin kolmas keskeinen käyttöalue.
– Kyllähän nämä toimivat mikkivalmistajien omissakin tarkkailusoftissa, mutta edelleen – tarkkailusofta toimii väärässä paikassa! Valmistajien softat ovat loistavia työkaluja taajuussuunnitelman ja setupin tekoon sekä kanavien nimeämiseen.
Kun tietty mikrofonijärjestelmä on implementoitu Wavetooliin, valmistajan omaa softatyökalua tarvitaan vain alkuasetusvaiheessa, sen jälkeen vastaanotinkanavat paritetaan, ja voidaan alkaa käyttää vain Wavetoolia, joka tarjoaa akun varaustilan seurannan lisäksi kymmenen sekunnin aikaikkunan jokaisen kanavan audio- ja RF-historiaan.
– Joidenkin valmistajien omissa softissa esimerkiksi RF-tasoa voi seurata vain reaaliajassa. Wavetoolin kanssa mikittäjä voi liikkua lavan nurkissa ja silloilla ja voi histogrammin avulla havaita katvealueet paremmin.
Liski summaa, että vaikka Wavetool ei suoranaisesti poistaisikaan mitään työnkuvaan liittyvää tarvetta tai ongelmaa, ainakin se vapauttaa ääniteknikkoryhmän päivästä aikaa tehdä jotain muuta ja järkevämpää.
Ajatuksesta koodiksi
– Ali Ahmaniemi on valtakunnan kovimpia koodaajia tämmöisiin hommiin. Juttelimme asiasta pitkät tovit, jonka jälkeen Ali totesi, että hän osaisi tuon tehdä, mutta aikaa siihen menee.
Urakka vei vuoden, minkä kuluessa softan beta-versioita on jo testattu Svenskanin lisäksi erityisesti Kansallisoopperassa. Jälkimmäisessä Wavetool oli kevätkaudella jo päivittäin käytössä ”Oopperan Kummitus” -musikaalissa.
– Vielä syyskaudella ”Kummituksessa” oli tapana, että ennen esitystä yksi mies asentaa montussa mikkejä ja toinen seisoo kuuntelutiskillä, ja he ovat keskenään radiopuhelinyhteydessä ja käyvät läpi sata mikkikanavaa joka päivä.
Tänään saman hoitaa yksi mies, joka sukeltaa monttuun iPhonen tai iPadin kanssa, mikittää bändin ja tarkastaa samalla että kanavat toimivat.
Vaikka aikansa ottikin, Ahmaniemi kuvailee koodauksen sujuneen ”aika jouhevasti”. Hänellä on kokemusta sekä muusikon että ohjelmoijan hommista, ja tässä jos missä pääsi yhdistämään audio- ja koodaustaitoja samaan pakettiin.
– Wavetoolin suurimpana haasteena oli räpsyjen tunnistusalgoritmin tekeminen, eli kun signaaliin tulee ”epätyypillisiä piirteitä”, niin miten se määritellään.
Tärkeänä lisätoimintona käyttäjä itse voi määritellä tunnistuksen raja-arvoja tiukemmalle tai herkemmälle. Ääntä tutkaillaan pienissä pätkissä, ja käyttäjä päättää missä vaiheessa signaali ei enää täytä määriteltyjä tavoitteita.
Omaan käyttöön
Liski korostaa, että Wavetool oli alun perin työkalu itselle.
– Halusimme ratkaista omat ongelmamme, tehdä softa jollainen me tarvitaan.
Vaikka softa on nyt valmis ja kaupallinen tuote, Liski myöntää että se on alkutaipaleellaan, ja mielessä on jo nyt paljon kehitysideoita. Ideoista on tuskin pulaa vastaisuudessakaan.
– Kyllä käyttäjät varmasti keksivät uusia toimintoja, joita haluaisivat lisätä mukaan! Liski naurahtaa.
Uusien ominaisuuksien lisäämisen sijaan Wavetoolin tuotekehityksessä keskitytään lähikuukaudet lisäämään laitetukea implementoimalla kattava kirjasto keskeisten valmistajien suosituimpia järjestelmiä akku- ja RF-tietoineen.
Liski kiittelee, kuinka merkittävää apua softan koostamisessa on ollut Wavemarkin tiimin laaja-alaisesta osaamisesta: Sivosella on käsitys mikkimiehen tarpeista, Santtu Sipilällä tietoa langattomista ja verkoista, ja Sakke Kiiskillä ja Stanley Lönnquistilla äänisuunnittelijoina musikaalituotantojen tarpeista. Myös testaaja-asiakkaat ovat antaneet arvokasta palautetta softan ergonomiasta ja käyttöliittymän grafiikasta.
Liski kertoo itse beta-testanneensa Wavetoolia ahkerasti esimerkiksi Sunrise Avenuen Euroopan kiertueella, jossa hän toimi järjestelmäteknikkona.
– Lähes joka ilta oli käytössä uusi versio!
Potentiaalia etsimässä
Suomen ensimmäiset lisenssit hankki Bright Finlandin laitevuokraamo, joka käyttää Wavetoolia esimerkiksi kesäfestivaaleilla. Signaali otetaan Brightin kalustossa luultavimmin Digicon MADI-splitin kautta, jolloin mikittäjä voi itsekseen tehdä linjatsekin.
Näkeekö Liski Wavemarkin ensimmäiselle ja toistaiseksi ainoalle tuotteelle maailmanlaajuiset markkinat?
– Mehän tarjoamme viikon ilmaisen testiperiodin, jonka aikana käyttäjä voi kokeilla tarvitseeko softaa vai ei. Latauksia on tullut paristakymmenestä maasta, esimerkiksi Yhdysvalloista yhtä paljon kuin Suomesta.
Liski muistuttaakin, että potentiaalia maailmalla on, esimerkiksi Amerikassa pelkästään teatteri- ja kirkkobisnes on monisatakertainen Suomeen verrattuna.
Toistaiseksi markkinointia on kuitenkin harrastettu vain Suomessa.
– Olen käynyt näyttämässä softaa täkäläisissä teattereissa ja konserttitaloissa. Alkuvaiheessa ei ole haittaa siitä, että asiakkaat ovat lähellä – sitä helpompi on kuunnella parannusehdotuksia!
Mikä kumman Wavetool?
Image
Wavetoolin signaalilähteenä voi olla mikä tahansa monikanavainen audio, jota voidaan syöttää Core Audio -äänikortin tai Dante-, MADI- tai AVB-liitännän kautta Macciin. Esimerkiksi Avidin uusista tiskeistä audiota voi siirtää suoraan Macciin verkkopiuhalla AVB:n kautta.
Macista monikanava-audio striimataan wifin kautta iOS-laitteelle, jolla päästään valitsemaan kanavia, joita halutaan kuunnella. Maksimissaan 64-kanavaista signaalia voidaan myös ryhmitellä ja tarkkailla laitteiston teknistä suorituskykyä ja tilaa sekä esimerkiksi havaita potentiaaliset ongelma-kanavat SCP-algoritmin avulla.
Wavetool-sovellus on maksullinen tuote, mutta sen Wavetool iOS Remote -etäohjaussovelma on maksuttomasti ladattavissa App Storesta.
Mitä tarjoaa
• maksimissaan 64 kanavaa (48 tai 98 KHz)
• kanavaryhmittely suuren input-määrän hallintaan
• audio- ja RF-histogrammi joka kanavalle
• audion langaton striimaus Macista iOS-laitteelle
• Novation Launchpad -tuki vaihtoehtoiseen nappulakontrollointiin
Mitä tarvitaan
• Applen tietokone, vähintään OS X 10.10.5 ja Core Audio -liitäntä
• äänilähde, esim. langattomia mikrofoneja tai MADI-splitti lavarasialta
• äänen päätepisteeksi langalliset, langattomat tai in-ear-kuulokkeet, iOS-laite
• langaton verkko iOS-etäohjaukseen ja audion striimaukseen (5 GHz:n verkko takaa parhaan laadun)
Lisätiedot: Wavemark
•••
Tämä haastattelu on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2016. Vastaavia, musiikin tekemiseen uppoutuvia ja sen liepeille kiertyviä haastatteluita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden itsellesi esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. Riffin voi ostaa myös digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
