DBX 676 – ahjo, vasara ja alasin!

|
Image

Etuvahvistin putkikytkennällä, sen perään ekvalisaattori ja lopuksi vielä kompressori erillisellä limitterillä saateltuna. Kokonainen pakillinen työkaluja äänisepälle siis.

Selkeä kokonaisuus tekee DBX 676:een tutustumisesta sujuvaa. Kookkaan VU-mittarin vasemmalle puolelle on sijoitettu etuvahvistimen ja ekvalisaattorin namikat, kun taas oikea puolisko on varattu dynamiikan työstölle. Mittari itsessään näyttää valinnan mukaan joko tulo- tai lähtösignaalin tasoa, tai kolmantena vaihtoehtona kompression määrää.

Etuvahvistimessa on kytkimet phantom-syötön aktivointiin, alle 80 Hz:n alueelle kohdistuvalle basso-leikkurille, sekä tulo-signaalin vaimennukseen (-20 dB) ja napaisuuden kääntöön.

Image

Ihan alkuun huomio kiinnittyy etuasteen kahteen potentiometriin, joista ensimmäinen säätää putkelle syötettävän signaalin voimakkuutta ja jälkimmäinen putkelta eteenpäin lähtevän signaalin tasoa. Kun etulaidassa on vielä lisäksi instrumentille tarkoitettu tulojakki, ajatukset lähtevät helposti lentoon ja säröä halajava mieli piirtää yhtäläisyysmerkkejä kitaravahvistimen gain- ja volume-säätimiin.

Vaikka yhteneväisyyttä onkin, ei DBX 676:n etuvahvistin kuitenkaan säröytä ääntä samalla tavalla kuin instrumenttivahvistin tyypillisesti tekee. Kun putkelle ohjautuvan signaalin tasoa nostaa tarpeeksi, ääni kyllä hieman sohjoontuu ja sakenee, mutta minkäänlaista kevyttäkään reunasäröä tai rupisempaa sointia ei tällä konstilla tuoteta. Eikä sitä ole kyllä tavoiteltukaan, sillä putkeksi on valittu 12AU7 eikä nimenomaan särökytkennöissä niin suosittu 12AX7.

676:n etuasteella ei myöskään ole leimallista ominaissoundia, joten se ei suosi tai hyljeksi mitään äänilähdettä. Kun gainin pitää kohtuullisena, sointi on värittymättömän puhdas ja selkeä, alukkeet piirtyvät täsmällisesti ja dynamiikkaa on riittämiin.

Tämä on hyvä linjaus, sillä vaikka vahva oma karaktääri voi kyllä toisinaan olla juuri se kaivattu piirre mikrofonivahvistimessa, niin samalla sellainen rajoittaa käyttöä. Se on kuin valmis mausteseos, joka oikeassa keitoksessa osuu prikulleen nappiin, mutta jota ei sitten oikein saa sopimaan toiseen ruokalajiin edes varovasti annosteltuna. Neutraalissa soinnissa on sekin etu, että peräkkäisiä raitoja samalla laitteella äänitettäessä lopputulosta ei rasita mikäänlainen raita raidalta kasautuva sivumaku, jota olisi miksausvaiheessa hankala häivyttää.

Mikrofonikäytössä ensiluokkainen ja miellyttävä sointi tekevät 676:n etuvahvistimesta erittäin käyttökelpoisen ja monipuolisen työkalun, semminkin kun myös sen instrumenttiliitäntä palvelee erinomaisesti linjasoitossa. 

 

Ekvalisaattori kehiin

Kolmialueisen ekvalisaattorin korjausvara on enimmillään hulppeat 15 desibeliä vaimennusta tai vahvistusta. Bassokorjain vaikuttaa nimellisesti alle 100 Hz:n alueelle ja diskanttikorjain vastaavasti yli 10 kHz:n alueelle.

Image

Keskialueen korjain on ns. puoliparametrinen ja sen toiminnan keskipisteen voi kohdistaa sopivaan kohtaan 100 Hz:n ja 8 kHz:n välillä. Erinomaisena lisäbonuksena voi keskialueen kaistan valita kytkimellä leveäksi tai kapeaksi (Q 0,9 / Q 2,9).

676:n ekvalisaattori palvelee kokonaisuutena hyvin. Korjaustehoa on enemmän kuin tarpeeksi, basso- ja diskanttikaistat on valittu yleispätevästi ja keskialueen säätöhaarukka on kyllin suuri jotta korjain sopii joustavasti eri tilanteisiin. Jälki on myös musikaalista, eikä soundi mene kummalliseksi suuremmillakaan lukemilla.

 

Kompressori & limitteri

DBX:n tapaan kompressori tarjoaa valmistajan itsensä patentoiman ja loivemmin kynnystason ylitykseen reagoivan Over-easy-kompression (soft knee) sekä jyrkemmin tilanteeseen puuttuvan kompression (hard knee). Kummatkin pelaavat niin automaattisesti ohjautuvana kuin käsin säädetyin attack- ja release-ajoinkin.

Image

Kompressiosuhde on aina säädettävä itse ja skaala ulottuu hyvin miedosta limitterin kaltaiseen, minkä tahansa piikin lytistävään mankelointiin.

Kynnystason asetuksen lisäksi kompressorin reagointiin vaikuttaa countour-kytkin, jolla sivuketjun ohjausignaalista vaimennetaan bassotaajuuksia pois. Tämä on oiva apu esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa signaalin suuri bassopitoisuus saa kompressorin toimimaan liian herkästi.

Inserttipisteen ansiosta sivuketjuun voi kytkeä myös ulkoisen ekvalisaattorin, jolloin taajuudesta riippuvainen kompressointi – esimerkiksi sihahtavien s-äänteiden suodatus – käy päinsä.

Kompressoria täydentää erillinen limitteri, jolla voi varmistaa kompressiosta mahdollisesti läpi luikahtavien piikkien lannistamisen. Kynnystason säätöä lukuunottamatta sen toiminta on täysin automaattista.

 

Käymme aina rinnakkain

DBX 676 soveltuu myös suoraan rinnakkaiskompression harjoittamiseen. Vahvistetun ja ekvalisoidun signaalin voi nimittäin poimia ulos laitteesta oman välilähtönsä kautta, jolloin mikserille saadaan yhteen kanavaan täydellä alkuperäisellä dynamiikalla elävä signaali. Toinen haara sen rinnalle johdetaan vasta 676:n päälähdöstä dynamiikkapuristimen jälkeen ja ohjataan omaan mikserikanavaansa.

Rinnakkaiskompression ideana on tukea alkuperäistä ääntä hiljaisissa kohdissa, joissa sen voimakkuus yksin ei riitä kunnolliseen kuuluvuuteen. Tähän päästään sopivalla kompressiolla, joka ei puutu rinnakkaiskanavan voimakkuuteen hiljaisissa kohdissa – joiden aikana miksauksessa kuuluu kaksi kanavaa – mutta hillitsee rinnakkaiskanavaa aina kun alkuperäisen signaalin voluumi nousee riittävän korkeaksi, jotta se pärjää omillaan. Kuuluvuuden kannalta rinnakkaiskompression tavoite on sama kuin tavanomaisella huipputasojen lytistämisellä ja sen jälkeisellä kokonaisvoluumin nostolla, mutta toteutuvan dynamiikan luonne ja sävy ovat erilaisia.

Kompressorilohkoa voi käyttää myös suoraan ihan sellaisenaan, kunhan järjestelee pajan analogisen ristikytkennän (tuttu käsite alalle ennen vuotta 2000 tulleille, nuoremmat tarkistakoot asian vaikka Jukka Laaksosen mainiosta ”Äänityön kivijalka” -käsikirjasta) siten, että 676:n inserttipiste toimii tilanteen tullen signaalipolun katkaisevana ylimääräisenä tuloliityntänä. Mainiota.

 

Se on jotakuinkin siinä

DBX voi ammentaa omasta vuosikymmenten mittaisesta kokemuksestaan kaiken tarvittavan tiedon ja osaamisen tällaisen laitteen rakentamiseen. Tuloksena on turhia kikkailematon, suoraan asiaan menevä ja toimensa tehokkaasti hoitava laite. Kaikki perushommat sujuvat ja muutama soveltava toimintokin on tarjolla poikkeustilanteita varten. Kun äänipuoli ansaitsee kiitettävän arvosanan, niin mitäpä sitä osaisi edes muuta toivoa?

 

DBX 767

Täysin varusteltu äänikanava

Image

Image


 

• etuvahvistimessa A-luokan periaatteella toteutettu putkikytkentä, 12AU7
• mikrofoniliitäntä, XLR
• korkeaohminen tulojakki instrumenttikäyttöön, 6,3 mm
• enimmäisvahvistus 55 dB
• +48 V phantom-syöttö kytkimellä
• 20 dB vaimennus kytkimellä (pad)
• tulosignaalin napaisuuden kääntö 
(Polarity Invert Switch)
• kytkin bassoleikkurille, < 80 Hz
• erillinen gain- ja volumesäädin putkivahvistukselle
• kolmialueinen puoliparametrinen ekvalisaattori
• DBX 162SL -tyyppinen kompressori
• DBX PeakPlus -limitteri
• inserttipiste etuvahvistimelle
• inserttipiste kompressorin sivuketjulle
• elektronisesti balansoidut lähdöt

Hinta: 1 145 euroa

Lisätiedot: Studiotec Pro Audio

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 2/2016. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Tuote on edelleen ajankohtainen ja tekniset sen ominaisuudet vastaavat testattua laitetta.

Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.


Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.