Oli kyseessä oma pikkustudio tai pieni keikkapaikka, molemmat ovat nykyään soittajan arkipäivää. Pienitehoisille putki-vahvistimille on siis koko ajan kysyntää. Otimme testiin tuoreen kotimaisen tulokkaan.
Viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet jopa yhden watin putkivahvistimet, joissa äänen vahvistus perustuu yleensä sekä etu- että pääteasteessa pelkille triodiputkille. Teholtaan tällaiset eivät yleensä keikkakäyttöön taivu, ellei niitä käytä isomman vahvistimen etuasteena tai ellei soittovoluumi ole erittäin alhainen.
Porissa valmistetun Hehku Customsin Bam 2 sen sijaan venyy keikkailuunkin, toki tietyissä rajoissa sekin. Se on teholtaan tuplasti isompi, ja perustuu erilaiseen suunnitteluun. Ainakin käytettyjen putkien perusteella näyttää, että vaikutteita olisi haettu vanhan VOX AC4 -vahvistimen suunnalta, ei toki yksi yhteen.
Hehku Bamin etuaste rakentuu EF86-pentodiputken ympärille. Tätä putkea ei yleisistä sarjavalmisteisista vahvistimista useinkaan löydy, vaan varhaisen Voxin ohella sitä on käytetty lähinnä ”putiikkivahvistimissa”. Syynä tähän on putken häiriöherkkyys, eli se vaatii huolellista eristämistä. Sen sijaan pääteputkena Bam käyttää EL84-mallia, ja tasasuuntaus on sekin toteutettu verraten yleisellä putkella (5Y3).
Triodi tai pentodi maun mukaan
Bam saatiin testattavaksi nuppi-kaappi-yhdistelmänä, mutta sen saa tilattua yhtälailla kombona, mikä on myös halvempi vaihtoehto. Yhtä kaikki, retrotolexiin verhoiltu vahvistin on valtavirrasta poikkeava myös siten, että siinä ei ole sävysäätöjä lainkaan. Ainoa säädin on volume. Näin ollen mahdolliset sävynsäädöt on tulee tehdä soittimesta tai eq-pedaalista.
Volumen ohella Bam tarjoaa triodi/pentodi-kytkimet molemmille vahvistusputkille. Tällainen kytkin löytyy nykyään monestakin tehdasvahvistimesta, mutta vain pääte-asteesta. Tehtävä on yksinkertainen: teho laskee, kun pääteputki/putket toimivat triodina. Itsekin olen teettänyt triodi/pentodi-kytkimen pariin omaan vahvistimeeni ja kokenut sen hyödylliseksi. Mielestäni triodi-toiminto tekee tehonpudotuksen lisäksi vahvistimen soundista hieman pehmeämmän, mutta myös tummemman, ikään kuin bassovoittoisemman.
Bamissa tätä ominaisuutta voi käyttää EF86-putken ansios-ta myös etuasteessa. Pääteasteen kytkin on sijoitettu vahvistimen takapaneeliin (standy kiinni ennen tätä vaihtoa). Etuasteelle taas on vetokytkin volume-säädössä (volume ensin kiinni).
Erilaisia mahdollisuuksia
Hiljaisin, puhtain sekä luonteeltaan pehmein ja tummin sointi Hehkustakin löytyi silloin, kun sekä EF86- että EL84-putki toimivat triodina. Tällöin sain hiljaisella volumella oikein musikaalisen ja miellyttävän komppisoundin. Itse lisäsin kitarasta hieman yläpäätä lisää, mikä ainakin stratoni tbx-sävysäädöllä onnistui helposti.
Triodi-toiminnon huono puoli on se, että se tuo lähes aina matalaa hurinaa soundiin. Tämä oli läsnä myös testivahvistimessa. Hurina ei kuitenkaan lujempaa soittaessa ollut niin häiritsevä, että se ainakaan keikkatilanteessa häiritsisi.
Mikäli vahvistimen haluaa runtata särölle jo pienellä äänenvoimakkuudella, havaitsin parhaaksi yhdistelmäksi etuasteputken kytkemisen pentodiksi ja pääteasteen pitämisen triodina. Tällöin Bam meni hieman särölle heti kun volumea avasi, koska etuasteputki ajoi soundia purevasti. Yksikelaisilla mikrofoneilla pääsin laulavaan lead-säröön viimeistään kello kahdessa, humbuckereilla jo kello kahdentoista tienoilla.
Mielestäni paras puhdas soundi irtosi silloin, kun kytkin puolestaan pääteasteen pentodiksi ja etuasteen triodiksi. Melko hiljaisella volumella – säädin noin kello kolmessa – strato kuulosti kaikupedaalin kanssa kirkkaan kuulaalta ja aika hienon briljantilta, ja soundi oli sävyltään melko lailla Vox-tyylinen. Kun molemmat vahvistusputket toimivat taas pentodina, soundi oli enemmän kirkkaan aggressiivinen.
Bam vaikuttaisi myös pitävän pedaaleista. Esimerkiksi särö-pedaalin sain toimimaan näillä kaikilla edellämaintituilla optioilla ihan mallikkaasti, kunhan vaan pedaalin kirkkaussäätöjä muutti tarpeen mukaan.
Kaapin kaiuttimeksi asennettu Celestionin ”Greenback” G 12 M sopii brittiperinteeseen luonnollisesti hyvin. Toisaalta kokeilin nuppia myös myös Fenderin 10-tuumaisen kaiuttimen kautta, ja silloinkin ääni oli miellyttävä, joskin ikään kuin kompressoituneempi.
Kyllä, kyllä
Ilman sävysäätöjäkin pärjää hyvin, todistaa Hehku Bam. Musikaalinen, hyvin kosketukseen reagoiva dynaaminen sointi sekä triodi/pentodi-kytkinten mahdollistava tehonpudotus ja soinnin variointi olivat kyllä mieleeni. Hieman kookas tällainen nuppi/kaappi-yhdistelmä toki on, ja itse ottaisin tällaisen kyllä mieluummin kombona, mikä onneksi myös onnistuu – yksi pienen vahvistimen eduista kun on myös helppo kuljetettavuus. Mutta kaiken kaikkiaan, nämä kaksi wattia riittävät jo paljoonkin.
HEHKU CUSTOMS BAM 2
Suomessa käsityönä tehty putkivahvistin
• saatavana nuppi/kaappi-yhdistelmänä tai kombona
• point-to-point -toteutus
• teho: 2 wattia
• säädöt: volume
• erillinen pentodi/triodi-kytkin pääteasteelle
ja etuasteelle
• pääteasteputki EL84, etuaste: EF86,
tasasuuntaus: 5Y3
• kotelot koivuvaneria, sormiliitokset
• kaapin kaiutin: Celestion G12 M Heritage
• kaiutinvaihtoehdot: Celestion, Eminence, Electro-Voice, Jensen
• hinta: kombo 1400 e,
Toiveiden mukaan
Porilainen Hehku Customs on suhteellisen uusi tulokas kitara- ja bassovahvistinmarkkinoilla. Siitä huolimatta sen artistirosteri on vakuuttava, sillä Ile Kallio, Esa Kuloniemi ja Esa Pulliainen ovat Hehkun tallissa.
Hehkun käsinjuotetut vahvistimet ovat kaikki tilaustyötä. Tosin artikkelin kirjoittamishetkellä kerrottiin harjoitusvahvistimeksi tarkoitetusta pienestä combosta, jota tullaan tekemään isompi sarja. Mutta muuten tilaaja voi vaikuttaa todella paljon tilaamansa vahvistimen ominaisuuksiin vain kotelomalleja ja muotoja lukuunottamatta.
nuppi + kaappi yhdistelmä n. 1550 e
Lisätiedot: Hehku Customs
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 2/2015. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.