Korg Stageman 80 – kompakti kokonaisratkaisu trubaduureille

Aina välillä joku kehittää tuotteen, jonka ominaisuudet vastaavat tietyn käyttäjäryhmän tarpeita niin hyvin, että voisi kysyä miten tätä ei ole keksitty jo aikaisemmin. Trubaduureille suunnattu Korg Stageman 80 saattaa olla juuri tällainen vehje.


Perusolemukseltaan Stageman 80 muistuttaa Korgin omistaman toisen brändin – Voxin – Soundbox Mini -vahvistinta. Livetyökaluksi tarkoitettu Stageman on kuitenkin selvästi harjoitus- ja lifestyle-tuotteeksi mitoitettua Soundboxia isompi ja tukevampi.

Stagemanilla on ulkoinen virtalähde, mutta tässäkin laitteen käyttötarkoitus on onneksi otettu huomioon, kun virtalähteessä on pitkät ja kestävilta vaikuttavat johdot. Korgia voi käyttää myös kuudella D-kokoisella paristolla, joilla se toimii pisimmillään 20 tuntia.

 

Trubaduurin pikku-PA

Stageman 80 on stereofoninen ja sen päätevahvistimissa on nimellistehoa 40 wattia per puoli. Laitteessa on kaksi nelituumaista kaiutinta.

Korgin mikserissä on yksi liitäntä dynaamiselle mikrofonille, sekä kaksi tuloa kitaralle tai bassolle. Näille on jokaiselle master volumen ohessa omat voimakkuudensäätimensä, kun taas basso- ja diskantti-eq sekä kaiku vaikuttavat yhteisesti kaikkiin.

Laadukkaan yleiskaiun lisäksi Stageman tarjoaa vielä Acoustage-nimistä prosessointia, jolla voi laajentaa laitteen tarjoamaa stereokuvaa keinotekoisesti.

Stagemaniin voi liittää myös esimerkiksi mp3-soittimen, jolle on oma aux in -minijakkinsa takaseinässä. Kitaristeille tarjotaan lisäksi kromaattinen viritysmittari.

 

Stageman 80:n omat jalat kallistavat laitteen sopivasti kenoon, jos sen asettaa suoraan lattialle tai esimerkiksi katukäytävälle, mutta yhtälailla sen voi nostaa kaiutintelineeseen.

 

Rumpali on aina mukana

Päähuomion Stageman 80:ssä vievät ensisilmäyksellä varmasti säädinpaneelin keskeltä löytyvät taustavalaistut keltaiset ja vihreät napit. Tässä on kyse Korgin rumpuosastosta, joka on teknilliseltä toteutukseltaan ja äänenlaadultaan varmasti ainutlaatuinen tämäntyyppisessä laitteessa.

Perinteisiä rumpukoneita on jo pitkään nähty kaikenlaisissa moniraitureissa ja harjoitusvahvistimissakin. Niiden lyhyillä sampleilla ja yksinkertaisilla sekvenssereillä toteutetut patternit eivät kuitenkaan ole yleensä kuulostaneet aidolta rumpalilta.

Nykytekniikan laskentanopeuden ja reaaliaikaisten digitaalimuokkausten tehon ansiosta Stagemanin rumpuosasto perustuu oikeisiin, rumpalin ja perkussionistin soittamiin audiolooppeihin. Korg mainitsee käyttöohjeissa, että jokainen pattern löytyy koneen muistista useammalla näytetaajuudella ja resoluutiolla tallennettuna, mikä mahdollistaa oikean audion käytön Stagemanin koko nopeusskaalalla (48–240 bpm) ilman digitaalisia häiriöääniä.

Tyylillisesti Korgin rumpuosasto tarjoaa 24 vaihtoehtoa kasibiitistä jazziin ja lattareihin asti. Listalta löytyy myös kolme unplugged-tyyliä nykyään niin trendikkäällä djembellä ja cajonilla soitettuina. Heavy-osasto ei ole edustettuna, mutta eipä trubaduurilta varmaankaan kovin usein death metallia tilata.

Rhythm-moodissa voi vihreisiin nappeihin (muistipaikat M1–M8) tallentaa omat lempityylit valmiiksi sopivan tempon kera.
Jokaisesta tyylistä on olemassa kaksi peruspatternia, joista A-variaatio on tavallisesti se rauhallisempi, kun taas B-vaihtoehdossa tapahtuu hieman enemmän. Kummallekin pääpatternille löytyy kaksi erilaista filliä (F1 ja F2), sekä yhteinen End-lopetus.

 

Näitä toimintoja pystyy toki ohjaamaan paneelin alareunassa sijaitsevilla isoilla painonapilla, mutta erillisenä lisävarusteena myytävä Voxin VSF5 -kytkinlauta on käytännössä pakollinen hankinta, jos mielii hyödyntää rytmipuolta keikalla oikein kunnolla.

 

Ketjuttaminen ja äänitys

Ihan jo pelkästään oivallisen ja interaktiivisen rumpuosastonsa takia Korg Stageman 80 on mielenkiintoinen vehje, mutta laitteen ominaisuudet eivät lopu tähän.

Stagemaniin voi liittää SD-kortin massamuistiksi, mikä laajentaa käyttötapoja todella reipppaasti.
Ensinnäkin rumpuosaston patterneja voi yhdistellä kokonaisiksi rumpubiiseiksi (Chain). Näille rumpuketjuille löytyy 30 muistipaikkaa, ja ketjut voi ohjelmoida sekä lennossa että askel kerrallaan -periaatteella.

Rumpubiisin suuri etu on, että samassa ketjussa voi käyttää kuvioita kaikista Stagemanin tarjoamista tyyleistä. Ketjua taas voi sitten käyttää keikalla tai äänitettäessä kappaleen pohjana. Sekä rumpuosuuden että oman laulun ja/tai soiton voi nimittäin äänittää WAV-audiona SD-kortille (44,1 kHz/16 bittiä), ja Korgissa on tarjolla jopa päällesoittojen ja drop-in-korjausten mahdollisuus, undo- ja redo-komentojen kera.

Recorder-moodissa taas pystyy äänittämään kaikkia Stagemanin tulosignaaleja myös ilman rumpukomppia, täysin vapaasti tai metronomin säestyksellä. Recorder-moodissa voi käyttää äänityksen pohjana myös SD-kortilta tuotua WAV-äänitiedostoa.

Maksimissaan SD-kortilla voi olla tallennettua 50 äänitystä, mutta tarkka määrä riippuu käytetyn kortin koosta.
Ja jos hankkii kyllin ison kortin, Stageman 80 toimii myös sulavasti ihan pelkkänä playback-koneena. Kortille voi tuoda peräti 792 CD-standardin mukaista WAV-tiedostoa (kahdeksan muistipankkia, 99 biisiä per pankki), jotka ovat sitten käytettävissä esimerkiksi oman esityksen taustoina.

Player-moodissa näistä biiseistä voi rakentaa myös soittolistan, jonka voi sitten toistaa muutamalla eri tavalla (esimerkiksi automaattisesti lyhyillä välitauoilla).
Player-tilaa voi käyttää myös musiikin nuotintamisen ja soiton harjoittelun tukena, sillä toistonopeutta pystyy hidastamaan tai nopeuttamaan enimmillään 25 prosenttia.

 

Toimiva kokonaisuus

Korg Stageman 80:n epätavallinen konsepti osoittautui testissä erittäin toimivaksi ja se vastaa hyvin katusoittajan tai trubaduurikeikkoja heittävän muusikon tarpeisiin.
Stagemania on helppo käyttää, ja pienen totuttelun jälkeen kaikki toiminnot löytyvät kuin itsestään.

Ainoana miinuksena pidän Korgin erittäin pientä näyttöä ja siihen liittyen erilaisten lyhenteiden käyttöä eri asioiden nimikkeinä. Vaikka led-näytön luettavuus on hyvä lähes kaikissa valaistusoloissa, niin tällaisessa monipuolisessa laitteessa näkisin kernaasti hieman vähemmän kryptisiä viestejä kuin esimerkiksi ”tESt”, ”SPOL” tai ”APOF”. Niiden merkitystä on pakko lunttailla manuaalista, etenkin harvemmin vastaantulevien termien kohdalla.

Korg Stageman 80 teki minuun vaikutuksen ennen kaikkea sekä äänenlaadullaan että tehollaan – en olisi uskonut, että tämänkaltainen kompakti laite voi kuulostaa näin hyvältä.

Stagemanin looppipohjainen rumpuosasto on varmaan monille ihan oikeutetusti laitteen tärkein osio. Rumpupatternien äänenlaatu onkin kauttaltaan erittäin kiitettävällä tasolla ja koko homma groovaa ja svengaa mallikkaasti. Ainoastaan hyvin hitailla tempoilla (alle 55 bpm) voi kuulla muutamassa patternissa audiolooppien vahvasta hidastamisesta johtuvia vähäisiä sivuääniä.

Ei pitäisi kuitenkaan jättää huomiotta myöskään Stagemanin Recorder- ja Player-moodien käyttöarvoa harjoitus- ja keikkakäyttössä. Ne mahdollistavat esimerkiksi stemmalaulujen äänittämisen keikkaa varten ja/tai laitteen käytön pelkkänä playback-soittimena.


Korg Stageman 80

Pikku-PA rumpuosastolla

• 2 × 40 W tehoa
• kaksi nelituumaista kaiutinta
• yksi mikrofonikanava (ei phantomsyöttö)
• kaksi kitara-/bassotuloa
• digitaalinen kaiku
• kolme toimintamoodia: Rhythm, Recorder ja Player
• Rhythm-osastolla 24 eri tyyliä
• SD-/SDHC-korttipaikka (maks.32 GB)
• toimii kuudella D-paristolla tai virtalähteellä 
(kuuluu hintaan)
• hintaluokka < 700 e

LisätiedotEM Nordic
 

•••

 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2016. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Tämäkin laite on edelleen ajankohtainen ja sen tekniset ominaisuudet vastaavat testattua kappaletta, joten avasimme jutun myös nettiin vapaasti luettavaksi. 

Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä voit lukea tästä.

 

25.11.2017
|
Martin Berka

Artikkelit / Laitetestit

Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy