|
Elektroakustinen basso on vähintäänkin oiva lisä lankkubasson seuraksi ja tietyissä genreissä jopa ehdoton välttämättömyys. Harjoittelu kotioloissakin saattaa olla hauskempaa, ihan vain akustisen soinnin varassa, vaikka keikalla soitin sitten täytyykin kytkeä vahvistimeen. Tutkailussa tällä kerralla Alvarez RB-30C.
Alvarezin edulliseen Regent-sarjaan kuuluva RB-30C on koottu koetelluista ja hyviksi havaituista soitinpuista. Kaikukopan kyljet ja pohja ovat laminoitua mahonkia ja kansi laminoitua kuusta. Kaulapuun nimi on nato ja kyseessä on kaukoidän vastine mahongille. Jo Alvarezin teräskielisiä käsitelleessä artikkelissa (Riffi 1/2001) kerrottiin työn laadun olevan kauttaaltaan esimerkillistä hintaluokkaansa suhteutettuna, eikä arviota tarvitse muuttaa tämänkään soittimen kohdalla. RB-30C on hihnatapista lapaan asti kaunista katseltavaa ja kunniaksi verstaalle, jossa se on valmistettu. Monikerroksinen reunanauha koristaa sekä kannen ympärystä että pohjan keskilinjaa ja yksikerroksinen reunanauha seuraa pohjan ja kylkien liitossaumaa. Otelautaa lukuunottamatta koko soitin on viimeistelty peilipintaiseksi kiillotetulla lakalla ja työ on tehty näiltäkin osin huolella. Ei puhettakaan edullisissa soittimissa usein havaittavista ylipaksuista lakkakerroksista kaulan liitoksen tai otelaudan ja kannen yhtymäkohdissa. Kaikki on siistiä, niinkuin olla pitää. Ja tämä pätee myös kaikukopan sisäpuoliseen maisemaan, jossa rimoitukset ja liimaukset on tehty ja viimeistelty tarkasti. Kaula on veistetty yhdestä pitkästä nato-palasta, jonka päihin on liimattu sopivat jatkeet viritinlapaa ja kaikukoppaan kiinnittyvää korkoa varten. Otelauta on punertavaa ja tiukkasyistä ruuspuuta, johon on upotettu suunnistusmerkeiksi helmenvalkeat muovipisteet. Nauhat ovat kooltaan jumboluokkaa ja niiden istutus sekä muotoilu on tehty samalla asenteella kuin soittimen muukin työstö. Loppukiillotukseen olisi silti ehkä voinut panostaa vielä pienen tovin lisää. Kielet pujotetaan ruusupuiseen tallaan kannen puolelta ja toisessa päässä kaulaa umpinaiset virittimet hoitavat kiitettävän täsmällisesti hommansa. Kaksi kookasta hihnatappia kuuluu vakiovarustukseen, mistä annetaan kiitos niinikään valmistajalle. Eipähän tarvitse viritellä hihnan toista päätä millään kengännauhalla virittimen ympärille kun on asiallisempikin kiinnityspiste tarjolla. Hyvältä tuntuu Alvarez RB-30C on kevyt soitin ja kuten kaikki tämän tyyppiset bassot, pitkän kaulansa vuoksi myös hiukan kaulapainoinen. Kookas kaikukoppa ja kunnon hihna tekevät sopivan soittoasennon löytämisestä silti helppoa niin seisten kuin istualtaankin musisoitaessa. Kaula on tuntumaltaan hyvin lähellä D-mallin kitaraa, ollen satulan puoleisess päässä profiililtaan selkeä V ja muuttuen sitten ylänauhoille edettäessä täyteläisemmäksi C-malliksi. Valinta on hatunnoston arvoinen jo senkin vuoksi, että tämä tyyli on samaa paria soittimen muun olemuksen kanssa, eikä aiheuta sellaista ristiriitaista tunnetta, jonka saa aikaan selkeästi sähköbassomainen kaula akustiseen koppaan liitettynä. Miellyttävä soitettava kerrassaan.
Teksti: Martin Berka, Kuva: Pekka Väänänen Oheinen ote on lainaus Martin Berkan kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Riffin numerossa 2/2002. Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|
