Rivakat käyttötestit

Aktiivinen ekvalisaattori dynaamisessa mikrofonissa, nyt on metka juttu.

Big Muff jos mikä on jättänyt aikaa kestävän jälkensä rock-kitaran soundiperintöön. Pedaalia on valmistettu lukuisina variaatioina, pienin muutoksin kytkennöissä ja komponenteissa. Ram’s Head -uusiopainos on valmistajan mukaan tarkka kopio vuoden 1973 violetilla tunnusvärillä merkatusta V2:sta, muutamin nykyaikaisin ominaisuuksin höystettynä.

CabGrabber on niin simppeli ratkaisu niin yleisiin pulmiin, että on suorastaan ihme ettei vastaavia systeemeitä ole markkinoilla aivan yleisesti. Mikrofonin saa tukevasti ja nopeasti aina vakiopaikkaan, Grabber ei vie tilaa lattialla kuten tavallinen statiivi, eikä johtokaan kuljeksi jaloissa tallottavana. Se on myös kevyt, eikä siten lisää roudauskuormaa juurikaan.

Erotusmuuntaja ei kuulosta hirveän innostavalta laitteelta, mutta silloin kun sitä tarvitaan, se on korvaamaton.

Ja sitten jotain erilaista. Oululainen Janne Koskela soveltaa kitaranrakennusharrastuksessa kartuttamaansa materiaalitietoutta kokoamalla mikrofoneja, joiden pinnan hän päällystää asiakkaan toivomuksen mukaisella puulla ja koristelee sitten messingillä, helmiäisellä tai vaikkapa kotimaisella spektroliitillä. Puupinnan viimeistelynä on sellakkalakkaus, ja varsinainen mikrofonin runko sen alla on metallia.

Tietyissä laitekategorioissa uuden merkin tuominen kylläisille markkinoille on vielä keskimääräistäkin työläämpää. Kitaraefektistä kuulee sentään oitis, tuottaako se jotain vänkää. DI-boksista on paljon hankalampaa sanoa yhtään mitään, jos se on edes jotakuinkin osaavasti rakennettu. Ei ihme, että tässä laitelajissa edetäänkin ns. raiderivetoisesti – se mitä isot starat lavoilleen tilaavat, siihen luotetaan ja sitä merkkiä hankitaan.

Toimintaperiaatteensa puolesta dynaamisiksi mikrofoneiksi luokiteltavien perinteisten nauhamikrofonien yleinen ominaisuus on antosignaalin pieni voimakkuus. Samasta vaivasta saattaa kärsiä myös tavanomainen dynaaminen mikrofoni.

Eventiden SP2016 AU/VST -plugi sisältää kolme erityyppistä kaikuohjelmaa, jotka on poimittu 1980-luvun SP2016-räkkilaitteesta. Ei ällistytä määrällä, mutta hätkähdyttää soundillaan.

Harva tarvitsee langatonta ison lavan ja liikehdinnän vuoksi, mutta moni on väsynyt tallomaan jalkojensa juureen sykkyrälle kiertyvää kitarapiuhaa. U2 jelppaa.

Fishmanin Neo-Busterin juju on humbucker-mikrofoniin yhdistetty lätkä, joka peittää kaikuaukon samaan tapaan kuin aikoinaan testaamani, pelkkään kierron hillitsemiseen tähtäävä Planet Waves Screeching Halt).

Esiintyjän painajainen: keikka käynnissä, ja pitää äkkiä hipaista sormella mobiililaitteen näyttöön seuraava nuottisivu tai rullata biisin sanoja eteenpäin. Tabletti lipsahtaa nuottitelineestä ja ohut lasinäyttö on siruina pitkin lavaa!

Hihnan irtoaminen kitarasta kesken soiton on kiusallista, mutta toisinaan myös tuhoisaa. Pieni kolhu rungossa ei ehkä niin haittaa, mutta lapa edellä lattiaan sukeltavasta soittimesta saattaa mennä varsi poikki ja se onkin ikävämpi juttu.

Pieni huone on usein ongelma äänitykselle, etenkin jos sen pinnat heijastavat tehokkaasti ääntä. Sinne tänne kimpoilevat heijastukset löytävät tiensä mikrofoniin nopeasti ja pilaavat tallennettavan äänen liimautumalla sen ympärille ikävästi sävyttäväksi hunnuksi.

Shure lanseerasi hiljattain kaksi vähän erikoisempaa tuotetta – yleispätevästi mille tahansa kuulokkeille käyvän SHA900-kuulokevahvistimen ja pelkästään Shuren omille elektrostaattisille korvanapeille suunnitellun KSE1500-mallin.

Nykyiset kitarankielet ovat laadukkaiden raaka-aineiden sekä tarkasti tietokoneilla valvottujen valmistusprosessien ansiosta varsin tasalaatuisia. Susikappaleisiin törmää enää harvoin ja standardit tuntuvat olevan korkealla myös Curt Manganin kaltaisilla pienillä kielimerkeillä.

Lock Strapin idea on yksinkertainen: otetaan kaksi muovikiekkoa, joista suuremman sisäänpäin kääntyvät reunat muodostavat pienemmälle kehämäisen hahlon, jossa se pysyy kiinni ja jossa sitä voi kiertoliikkeellä kääntää.

Kaikuaukkoon asetettavan kumilätkän on määrä tappaa huminat ja torpata kierto silloin, kun kitaran voluumia ei muutoin saada lavalla kuuluviin.

Neutrik Xirium on lupavapaalla 5 GHz:n alueella toimiva digitaalinen langaton äänensiirtojärjestelmä, joka soveltuu esimerkiksi hajautetun kaiutinjärjestelmän syöttämiseen tai ulkotuotannon muihin tarpeisiin.

Rummun virittäminen on periaatteessa yksinkertaista puuhaa, mutta melko usein siinä törmää silti pulmiin. Kriittisessä tilanteessa pienellä lisätarvikkeella voi olla suuri merkitys.

Radialin Dragster on apulaite yksinkertaisimmasta päästä – kitara sisään, kitara ulos ja välissä yksi ainoa potentiometri säätötoimiin.