Ajankohtaista / kirja-arviot

Basisti Terence Michael Joseph ”Geezer” Butler oli perustamassa hard- tai heacyrockin uraa uurtanutta Black Sabbathia 1960-luvulla ja on nyt kenties 75-vuotispäiväänsä mahdollisesti ennakoiden julkaissut oman elämäkertansa.

SE-yhtyettä liidannut Jari ”Yari” Knuutinen (s. 1957) nousi 1970-luvun lopulla esiin omintakeisen musiikin tekijänä osana Love Recordsin värikästä rosteria. SE ei ponnistanut koskaan valtavaan kansansuosioon, mutta Yari keräsi musiikillaan niin kriitikoiden, muiden musiikintekijöiden kuin myös vaihtoehtoisemman musiikin diggareiden huomion.

Herra Ylpön kirjoittama 101 Elämänohjetta ei ole varsinaisesti musiikkiaiheinen teos, vaikka kirjoittaja sattuukin olemaan meritoitunut rock- laulauja, sanoittaja ja säveltäjä.

Kotimaastaan Englannista Suomeen 1965 matkannut ja täällä lähes saman tien pop-tähdeksi leivottu Jim Pembroke (1946 – 2021) tarinoi elämästään leppoisasti ja teos kuuluu ilman muuta syksyn nojatuolilukemistoon, jos Wigwamin musiikki on edes jossain vaiheessa elämää kuulunut henkilökohtaiselle soittolistalle.

Ogelina sen kansalaiset tuntevat, vaikka nimeä on vuosien saatossa muokattu moneen muotoon niin virallisissa kuin epävirallisissakin yhteyksissä. Ja kuten kirjassa todetaan, jokseenkin kaikilla on nimenomaan tuosta Ogelista jonkinlainen, usein aika kärjekäskin mielipide.

Oivallinen opus avaa jazz-improvisaation oven maailmaan.

Juha Torvinen on kirjoittanut Vasenkätisen päiväkirjan, suomalaisesta rokkielämästä vuoden ajan merkintöjä kirjaavan ja pääosin miehen itsensä ottamien valokuvin kuvitetun teoksen, jonka on kustantanut musiikki- ja viihdealan kirjoistaan tunnettu Docendo.

Harva tietää, että laulaja Pauli ”Pate” Mustajärven kynästä on pitkän uran aikana syntynyt myös toistasataa laulutekstiä. Joukossa on kaikkien tuntemia hittejä, kuten ”Kuuma kesä”, ”Punaista ja makeaa” sekä ”Repe ja Lissu”.

Aikanaan maailman suurimmaksi tituleeratun bändin basisti John Illsley muistelee yhtyeen 15-vuotista taivalta ja kertoo pohjustukseksi myös oman tarinansa lapsuudesta ja soittopuuhien alkuhetkistä lähtien. Teksti on sujuvaa ja lukeminen vaivatonta. Tapahtumat ja henkilöt esitellään asianmukaisesti, ja kirjan loppuun koottu liki kymmensivuinen hakemisto kertoo systeemaattisesta paneutumisesta.