Kirkkaita ajatuksia, suvereenia soittoa – mestareiden ainekset ovat samankaltaisia vuosikymmenestä toiseen.
Haastattelussa Matteo Mancuso ja Jimmy Haslip.
Kuvat Larry DiMarzio (Matteo Mancuso) | Jan-Olof Strandberg (Jimmy Haslip).
Artikkelit
Vuosi oli kenties 1998, mahdollisesti 2003 tai 2008, saattoi se olla myöhemminkin. Yhtenä rimpsuna ne tulivat peräkanaa, iloisesti rallatellen.
Tämän printtinumeron toimittivat:
Petri Alanko
Kari Antila
Larry DiMarzio
Anssi Eriksson
Martin Berka
Kalle Heino
Timo Koskinen
Jaakko Kulomaa
Anssi Liljeström
Antti Rastivo
Juha Seila
Miika Storm
Jan-Olof Strandberg
Topi Suuronen
Vilma Timonen
Ari Vanha-Majamaa
Tommi E Virtanen
Timo Östman
Nettitoimitus: Anssi Eriksson, Jaakko Kulomaa, Timo Koskinen, Timo Östman, Eliel Viitala, Tommi E. Virtanen
Gibsonin piirustuksilla valmistuu mittatarkkoja näköispainoksia.
Shure uudisti KSM-sarjansa peräti kolmen uuden mallin voimalla.
Sujuvampaa arkea ja luotettavampia kytkentöjä, siinä EBS:n johtoajatukset uudenlaiselle kaapelille ja sen liittimille.
Keikkailuun suunnitellussa soittimessa on 3 800 soundivaihtoehtoa, täyspitkä painotettu koskettimisto, ja se ottaa virtaa vaikka varavirtalähteestä. Käyttöliittymä vaatii hieman paneutumista, mutta niksien oppimisen jälkeen käyttö keikalla onnistuu jouhevasti.
Riffin pitkäikäisimpiin juttutyyppeiin lukeutuva Elämäni kitarat onkin tällä kertaa Elämäni bassot ja omista soittimistaan sekä musiikin tekemisestä yleisemmin on kertomassa mm. Don Huonoista tuttu basisti Jukka Puurula.
Mykkäfilmien aikakausi päättyi liki sata vuotta sitten ja sen jälkeen repliikkien kuuluvuus ja selkeys onkin ollut alituinen puheenaihe. Sennheiser jeesaa.
Kitara kiinni, kuulokkeet korville ja kolme tuntia myöhemmin…
Aina silloin tällöin joku ravistelee luutuneita ajatuksia ihan kunnolla. Niinkuin Cranborne nyt uudella analogisella ekvalisaattorillaan. Siinä on tutuin termein nimikoituja säätimiä, joiden taakse kätkeytyy tuntematon maailma.
Fiksusti mietitty ja vankka mekaniikka antaa hyvät puitteet vaativaankin keikkasoittoon, valtaisa soundivalikoima ja sen helppo hallittavuus puolestaan runsaat eväät ilmaisulle.
Knucklebone Oscar tunnetaan kreiseistä keikoistaan, joissa mennään show edellä. Kun aletaan puhua musiikista, ankara sauhuaminen väistyy kuitenkin syrjemmälle ja esiin astuu toisenlainen Oscar
Epätavallinen on kiinnostavaa. Etenkin, kun se toimii.
Duesenberg ja Saito tekevät erittäin laadukkaita soittimia ilman mitään "custom shop" -hintalisää…
”Sanotaan, että pitää mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta mun mielestä ei pidä mennä.”
Kun koskettimistoon lisätään kolmaskin ulottuvuus, niin jopa alkaa löytyä keinoja muunnella soiton sävyjä. Osmose 61 täyspitkällä MPE-koskettimistolla (Midi Polyphonic Expression) on peto soittimekseen.
Virtuositeetti antaa siivet soittaa mitä mieleen tulee.
Paul Gilbert ja Henrik Linder suoraan maailman huipulta, olkaa hyvät!
30 vuotta sitten Riffin kannessa oli kotimaisen soitinrakennuksen johtotähti – Flying Finn -kitara Tampereelta.
Nyt kansipaikan ottaa ansaitusti Nordic Audio Labsin NU-100K FloFET, mestariluokan mikrofoni Vaasasta!
Sivutus
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- Seuraava sivu
- Viimeinen sivu