Nayteikkuna

Ikimuistoiset sessiot – kertojana Mikko Tegelman

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin.

Kuopiolainen Mikko Tegelman on tuttu niin studiosta kuin livemiksaajan työstään. Tänä päivänä mies kiertää aktiivisesti ympäri maailmaa Sonata Arctican kanssa. Muutenkin livehommat työllistävät häntä nykyään enemmän kuin studio. Vaikka luulisi, että kiertäminen alkaisi iän myötä kyllästyttää, kertoo Tegelman nauttivansa siitä nykyään jopa enemmän kuin studiotyöskentelystä. Kun puitteet ovat kohdallaan ja bändillä hurmos päällä, myös miksaaja pystyy nauttimaan tilanteesta.

– Kun näkee kuinka yleisö nauttii ja bändi vetää hyvin, niin se ei siinä vaiheessa tunnu niinkään työnteolta. Ja palaute tulee välittömästi.

Livetilanteen hienous on myös siinä, että kun tilanne on ohi, se on ohi. Asioista voidaan tottakai jutella, mutta sitä loputonta pähkäilyä, jota studiossa pahimmillaan tehdään, ei livessä tapahdu. Silloin on vain pakko hypätä nopeasti kyytiin.

– Studiossa kun olet saanut jonkun levyn valmiiksi, niin pähkäily vaan jatkuu, että ”ton olis voinut tehdä noin…”, mikä on siinä vaiheessa ihan turhaa.

Erilaiset työskentely-ympäristöt tukevat toisiaan. Ensimmäisenä Tegelmanille tulee mieleen, että studiossa on paljon enemmän aikaa perehtyä laitteisiin, jolloin niitä on helppo hyödyntää livepuolella, missä aika on poikkeuksetta kortilla.

Livepuolella taas oppii miten eri tilat ja käyttäytyvät, minkä kautta myös studiossa on helppo tehdä erilaisia akustisia ratkaisuja.

Tämän lisäksi hän nostaa esiin bändien live- ja studiomeiningin eroavaisuudet.
– Minkälaista se meininki ja soitto pystyy olemaan livenä ja miten sen saisi studioon. Studiossa kun ei ole sitä yleisöä kannustamassa, niin aika vaikea siellä on saada samanlaista hurmosta aikaan. Mun mielestä nykyään useat levyt kuulostavat pakatuilta ja vaisuilta live-esiintymiseen verrattuna. Jos bändit saisivat tallennettua levyille sen ilmavan soundin ja meiningin, mikä heillä on livenä,voisi saada aikaan paljon mielenkiintoisempia levyjä.

– Esimerkiksi rumpalin persoona syödään helposti sillä, että katotaan kaikki iskut täysin taimiin. Sen jälkeen sitä rumpalia ei enää ole siinä.

•••

Näin alkaa Misha Koivusentoimittama ja Sakari Partasen kuvittama artikkeli, joka on luettavissa kokonaisuudessaan Riffin printtinumerosta 1/2018. 

Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Voit tilata lehden itsellesi edullisesti myös esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.


Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

15.02.2018
|
Teksti: Misha Koivunen | Kuvat: Sakari Partanen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy