Nayteikkuna

Täydellinen vire on utopia

Älypuhelimeen saa pikkurahalla tarkan viritysmittarin ja musiikin tekoon tarkoitetut ohjelmistot sisältävät automaattisia vireenkorjaustoimintoja. Myös ihmiskorva harjaantuu, 
kun radiosta tulevasta musiikista on rosot ja epäpuhtaudet kiillotettu pois. Luulisi, että tällä aikakaudella puhdas vire 
on itsestäänselvyys. 

Onko vire kuitenkaan niin yksinkertainen asia? 
Kolme eri musiikkialan ammattilaista ovat tahoillaan pohtineet virettä omasta näkökulmastaan.

Tarkka vire ei ole aivan niin yksiselitteinen asia kuin äkkipäätä voisi kuvitella. Laulaja-laulunopettaja Jutta Annala puhuu ”riittävästä vireestä” ja tuo esille sen, kuinka paljon äänen kvaliteetit vaikuttavat kuulijan kokemukseen vireisyydestä.
Samasta asiasta puhuu tuottaja-kitaristi Timo Kämäräinen, joka painottaa kokonaisuuden merkitystä.
Kämäräisenkin kitaroita huoltanut kitaranrakentaja Anders Liljeström on tahollaan perehtynyt kitaran problemaattiseen vireeseen. Hän puhuu yläsävelsarjojen tärkeydestä oikeaa virettä metsästettäessä. ”Sympaattinen vire”, kuten Liljeström asian ilmaisee, löytyy harmonioita kuuntelemalla.

Viritys on kompromissi

Viritysjärjestelmämme perustuu tasavireisyyteen, jossa on tasapuolisesti toistensa kustannuksella saatu kaikki 12 sävellajia soimaan mahdollisimman hyvässä vireessä. Jokainen sävellaji voisi siis soida toisella tavalla viritettynä paremminkin ja historian saatossa onkin luotu useita erilaisia viritysjärjestelmiä.
1900-luvulla viimeistään vakiintuneessa tasavireisyydessä yksikään kahden sävelen muodostama intervalli ei ole laajuudeltaan täsmällisesti laskennallisen suuruinen (ns. luonnonpuhdas), mutta kaikille sävelille systemaattisesti hajotettu poikkeama on yksittäisen intervallin kohdalla niin vähäinen ettei se ole enää kohtalokas. Tasavireisyydessä ei siis ole edes lähtökohtaisesti kyse täydellisestä vireestä. 

 

Näin alkaa Tommi E. Virtasen toimittama artikkeli vireestä ja sen olemuksesta. Haastatteluihin pohjautuva juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Riffissä 4/2016, jonka voit lukea printtiversiona, tai digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelussa.

Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.


Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

31.08.2016
|
Tommi E. Virtanen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy