|
Alto ei ole aiemminkaan vieroksunut omintakeista muotoilua, eikä Typhoon-mikseriperhe ole poikkeus. Erikoisen muotokielen takana on varmaankin pääasiallisesti halu erottua massasta, mutta onpa mukana ripaus käytännöllisyyttäkin, vaikkei ehkä heti uskoisi.
Typhoon-sarjan rungot on laskostettu miltei haitarille ja sinällään ohkainen rakenne on hämmästyttävänkin jämäkän oloinen. Alumiinipäädyt ja ilmeisen jäykkä kehikko pitävät linjat ryhdissään ja mekaaninen olemus viittaa edulliseen hintaluokkaan vain painonappien ja potentiometrien hiukan huteran tuntuman osalta. Vastapainoksi liitinpuoli taas on varsin tymäkkää tekoa ja sarjan pienimmässäkin mallissa on huomioitu sellaisia ammattimaisen työskentelyn vaatimuksia kuin vaikkapa varalla olevan kakkosvirtalähteen käyttömahdollisuus. Varsin painava virtalähdekin voidaan luokitella ulkoisilta puitteiltaan jämeräksi, eikä toiminnassakaan tullut testin aikana esiin mitään moitittavaa. Ominaisuuksia mikseristä löytyy vakuuttavan pitkä lista, ja niiden osalta Typhoon kilpaileekin huomattavasti hinnakkaampien pöytien kanssa. Testissä käynyt 16-kanavainen malli on sarjan pienin ja sen ohessa Alto tarjoaa samaa mikseriä 24-, 32- ja 48-kanavaisina versioina. Leveyssuunnan kasvu kanavamäärän lisääntyessä loiventaa ulkoisen olemuksen erikoisuutta, kun mittasuhteet asettuvat huomattavasti luontevammin kohdilleen ja sulautuvat ympäristöönkin sujuvammin. Samalla monet pöydän toiminnot alkavat istua sopusuhtaisesti oletettavan käyttötilanteen mukaan; esimerkiksi kahdeksan apulähtöä ja neljä mute-ryhmää ovat verraten harvoin tarpeen pikkukeikalla, mutta sitäkin useammin niitä kaivataan silloin, kun performanssi alkaa käsittää useampia kymmeniä miksauskanavia. Mainituista aux-lähdöistä on todettava toki se, että ne voidaan kaikki kytkeä kanavakohtaisesti toimimaan joko ennen kanavaliukua tai sen jälkeen. Näin ne soveltuvat niin lavamonitoroinnin hoitamiseen kuin efektisyötöiksikin. Käytännössä kahdella ensimmäisellä apulähdöllä on haaroituspisteen valintaan omat kytkimensä kumpaisellakin, kolmos ja nelossyöttöjen totellessa yhtä yhteistä kytkintä. Ja loput lähdöt viidennestä kahdeksanteen seuraavat sitten kaikki yhtä ja samaa kytkintä. Muutoinkin tulokanavien varusteet ovat sangen kattavia. Tulopuolella voidaan valita kytkimellä työstön kohteeksi joko linja- tai mikrofonitaso signaali ja viimeksimainitulle on tarjolla sekä vaiheenkääntö- että phantom-virran syöttö omilla kytkimillään. Kumpainenkin kytkin on saanut viereensä myös merkkiledin, joka kertoo milloin toiminto on napsautettu päälle.
Teksti: Lauri Paloposki, Kuvat: Tommi Posa Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 2/2007).
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|
