Nayteikkuna

Palautetta numerossa 1/1998

 
 
 Tarkennus / Tascam DA-302 ja AES/EBU-liitäntä

Riffissä 4/97 olleessa Tascam DA-302 DAT-nauhurin arvioinnissa mainittiin, ettei laitteessa olisi AES/EBU-normin mukaista digitaaliliitäntää. Artikkelin julkaisun jälkeen olemme saaneet palautetta siitä, että valmistajan oman ilmoituksen mukaan kyseinen ominaisuus nauhurissa kuitenkin on. Koska sama seikka on herättänyt hämmennystä myös ulkomaisissa lehdissä, tongimme asiaa hieman pitemmälle.

Kyseinen ristiriita johtuu ilmeisesti siitä, että AES/EBU-standardiin liittyy kaksi eri osioita, joilla kyseinen väylä määritellään. Ensinnäkin siirrettävä tiedon on oltava sisällöltään tietyssä muodossa, eli biteille on olemassa oma sovittu järjestyksensä, jonka avulla äänitieto ja sen lomassa lähetettävä oheisinformaatio tulevat ymmärretyksi. Toinen puoli standardia liittyy käytettävän siirtolinjan sähköiseen toteutukseen, jonka tulisi olla balansoitu ja nimellistasoltaan viisi volttia. Kuluttajalaitteissa käytetty S/PDIF-väylä taas perustuu balansoimattomaan ja 0,5 voltin nimellisjännitteellä tapahtuvaan siirtoon.

Tascam käyttää DA-302:n tapauksessa juuri tällaista puolen voltin siirtojännitettä ja balansoimatonta siirtolinjaa, mutta lupaa siirrolle data-sisällön osalta yhteensopivuuden AES/EBU-normia noudattavien laitteiden kanssa. Siirron pitäisi toimia moitteetta lyhyillä kaapeleilla ja häiriöttömissä olosuhteissa.

Täydellistä yhteensopivuutta ei kuitenkaan voi taata sen vuoksi, että osa vastaanottavista laitteista saattaa vaatia täyden viiden voltin nimellistason tunnistaakseen moitteetta saapuvan signaalin. Balansoimaton linja on myös alttiimpi häiriöille, joten ympäristö asettaa omat rajoituksensa eri yhdistelmien toimivuudelle. Voitaneen siis sanoa, että DA-302 tarjoaa mahdollisuuden AES/EBU-liitäntään, joskin tietyin varauksin.

Lauri Paloposki, päätoimittaja

---

Korjaus / Audix kiistää osuutensa neodyymin käyttöön

Riffissä 4/97 julkaistuun uusia rumpumikrofoneja käsittelevään artikkeliin oli päässyt asiavirhe. Tekstissä mainitaan, että kaikki neljä testissä ollutta bassorumpumikrofonia olisi toteutettu neodyymimagneetilla.

Tosiasiassa Audix D-4:n kapselissa ei ole käytetty neodyymimetallia, vaan mikrofonin valttina on valmistajan kehittämä Very Low Mass eli VLM-tekniikka, joka perustuu erittäin kevyen Mylar-kalvon käyttöön.

Pahoittelen kömmähdystä!

Lauri Paloposki, päätoimittaja

---

Millä MIDI tietokoneeseen?

Meitä lähestynyt lukija kertoi ostaneensa PC Super Storesta Yamahan SW60XG-äänikortin, joka asennuksen jälkeen pelaa muuten mainiosti, mutta ymmärtää vain tietokoneen sisältä tulevaa MIDI-tietoa. Itse kortissa on ainoastaan audiotulot ja -lähdöt, joten kortin avulla PC ei muuttunutkaan ulkopuolista MIDI-lähdettä ymmärtäväksi musiikkkilaitteeksi. Myyjä ei osannut suositella jatkotoimenpiteitä, joten toimituksen puhelin pirahti. Kirjasimme kysymykset ja tiedustelimme asiaa toimittajaltamme Antti Seppäseltä.

Mikä siis avuksi, että esimerkiksi koskettimiston tai muun MIDI-ohjaimen saa mukaan kehiin?

Kyseinen Yamahan kortti on lähinnä korttimuotoon rakennettu syntetisaattori, jonka lähtöajatuksena on, että koneessa on entuudestaan MIDI-liitännöin varustettu äänikortti tai erillinen MIDI-interface. Tällaisia erillisiä sarja- tai rinnakkaisporttiin liitettäviä MIDI-sovittimia löytyy esimerkiksi Midimanilta tai Steinbergilta.

Suositeltavampaa olisi kuitenkin hankkia MIDI-liitännöin varustettu äänikortti (tai ihan pelkkä MIDI-kortti, jos niikseen tulee). Sarja-tai rinnakkaisporttiin liitettävissä lisävarusteissa saattaa olla hankaluuksia. Printteri tai muu samaa porttia käyttävä vempele on mahdollisesti nypättävä aina irti kun tarvitaan MIDI-käyttöä (vaikka on kyllä myös sovittimia, joilla molemmat saa peräkkäin).

Kaikki ohjelmatkaan (esim. Logic Audio) eivät toimi kakistelematta kaikkien sarjaporttiviritysten kanssa. Kohtalaisen äänikortin saattaa saada itse asiassa myös halvemmalla kuin ulkoisen sovittimen.

Yamahan kortti on Sound Blaster -yhteensopiva. Tarkoittaako se sitä, että on hankittava nimenomaan juuri Sound Blaster, vai kannattaako investoida hintavampaan korttiin?

Riippuu ihan käyttäjän tarpeista. Reilulla parillasadalla saa SB-yhteensopivan äänikortin (Esim. TerraTec Base 1), jolla MIDI-liikenne lähtee jo kulkemaan. Jos haluaa digitoitavalle audiolle puhtaan signaalitien, on hankittava kalliimpi vempele. Hankittavan kortin syntikan laadullahan ei tässä tapauksessa liene merkitystä, kun koneessa on jo Yamahan raisu peli.

Entä Yamahan paketissa mainittu "Joystic port with a Joystic-MIDI-adapter cable"?

Tämä tarkoittaa juuri äänikortin MIDI-porttia joka toimii samalla joystick-porttina (normaali käytäntö useimmissa korteissa). Liittimeen kiinnitetään MIDI-johtonippu (In/Out/Thru), jossa voi olla vielä joystick-piuhalle sovitin samassa.

Antti Seppänen, toimittaja

---

Boss GT-5 valjaisiin?

Terve!
Kysyisin vaan, että miten kannattaisi liittää Bossin GT-5 efekti Hughes & Kettner Attax 100 -vahvariin. Vahvarissa on efektilooppi, mutta ei mitään send- tai return-kontrolleja. Vai pitäisikö se laittaa suoraan inputtiin ja soittaa clean channelin kautta. Onko teillä kokemusta näistä minun laitteista. Pitäisikö vain koittaa eri vaihtoehtoja ja katsoa mikä antaa parhaan soundin. Olen uusi käyttäjä näiden asioiden parissa, ja vinkit olisivat tarpeen.... kiitos

Lehtenne on muuten erittäin hyvä!!!

Timppa!

Tervehdys Timppa

Otimme asiasta selvää ja näyttää tältä: Bossin pedaalin kytkemiseen on monta eri vaihtoehtoa. Lähtökohtana on kuitenkin, että soundi tehdään nimenomaan GT-5:ssä ja vahvistetaan kuuluville sitten kitaravahvistimen tai PA-laitteiston kautta. Ideana on, että soittaja on tavallaan riippumaton lopullisesta tulostimesta. Vaikkapa kotona luurikuuntelun kera valmiiksi tehdyt soundit voi nimittäin sovittaa myllyn Output Device -valinnalla yhtä hyvin PA:ssa kuin kitaracombossakin toimiviksi.

GT-5:ssä on kuitenkin myös ohjelmoitava efektilenkki, joten esimerkiksi oman kitaravahvistimesi etuasteen tai jonkin lattiapedaalin voi sisällyttää signaalia muokkaavaan efektiketjuun. Efektilenkkiä käsitellään ohjelmoitaessa samalla tavalla kuin GT-5:n omiakin efektiyksiköitä. Efektilenkki voi siis olla mukana ohjelmassa tai se voidaan myös ohittaa tarvittaessa. Signaali voidaan ohjata lenkkiin myös missä vaiheessa tahansa, joten kitaran signaalin voi ensin vaikkapa kompressoida GT-5:ssä ja ohjata sen jälkeen combon etuvahvistimeen. Sieltä signaali voidaan palauttaa takaisin GT-5:n sisään ja höystää sopivilla mausteilla. Valmis keitos ohjataan sitten combon päätevahvistimelle tai PA:han, jolloin saadaan riittävästi puhtia kaiuttimen liikutteluun.

Send- ja Return-hanikoiden puuttuminen combostasi ei aiheuttane myöskään pulmia, sillä GT-5:ssä on joka lohkossa omat tasonsäätönsä, joiden avulla signaalitie saadaan kohdalleen.

Terveisin toimitus

p.s. Kiitokset myös teknisestä avusta Mikko Linnalle Teijoon!

---

Riffin toimitus pyrkii vastaamaan kykyjensä mukaan kaikkeen esitettyyn kritiikkiin ja teknisiin kysymyksiin. Oman palautteesi tai kysymyksesi voit lähettää toimituksen osoitteella kirjeen tai postikortin välityksellä tai sähköpostilla.

 Paluu

 

 
 

 

21.07.2009
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy