|
Peaveyn XP-sarjassa on tarjolla varsin mielenkiintoisia ominaisuuksia sangen houkuttelevaan hintaan. Esimerkiksi EXP Custom AC:ssä on kolmen magneettimikrofonin lisäksi tallaan integroitu pietsoanturi ja BXP-4 Grind -bassossa sekä J- että P-tyyppiset mikrofonit sekä etuvahvistin aktiivisin säädöin.
Generation EXP Custom ACM (mikä nimi...) on muodoiltaan selkeästi Fender Telecasterin innoittama, mutta toteutuksessa on niin paljon Peaveyn omaa panosta, ettei kyseessä ole mikään kopio, vaikka perusrakenne onkin tuttu. Yhdestä palasta veistetty vaahterakaula on liitetty jämäköillä ruuveilla lehmusrunkoon josta on silmämääräisesti mahdotonta kertoa, miten monesta lankunpalasta se on koottu. Tumma väri peittää runkopuun kauttaaltaan etupuolta lukuunottamatta ja etupuoli taas on saanut ylleen eloisasti loimuavan vaahteraviilun. Virittimet ovat umpinaisia Mini Grovereita ja niiden lisäksi lapaan on asennettu rullamallinen kieltenohjain. Myös kaksitoimisen kaularaudan säätö tehdään lavan puolelta. Satula on Graph Techin valmistama ja sen materiaalina on kitkaa vähentävä grafiitti-komposiitti. Kielten pujotus tallaan tapahtuu takakautta rungon läpi. Kullakin kielellä on oma erillinen tallapalansa ja sen sisään upotettu pietso-mikrofoninsa. Jotta hyöty olisi täysimääräinen, saa pietsosysteemin signaalin kitarasta erikseen ulos käyttämällä inserttijohdon tapaan kytkettyä Y-piuhaa, jonka yksi haara kuljettaa magneettimikrofonien signaalia ja toinen pietsosysteemin. Pietson signaalia vahvistetaan ja käsitellään kitarassa ACM-etusella, jonka suotimet on viritetty tehtaalla sellaisiksi, että tulos kuulostaisi mahdollisimman akustiselta. Sävyn muokkaukseen ei ole kitarassa säätöä, mutta oma volume-potentiometri kuuluu varusteisiin. Sekä pieni kolmiasentoinen kytkin, jolla voi valita käyttöön joko pelkän pietsosignaalin, sekä pietson että magneettimikrofonit samaan aikaan tai pelkästään jälkimmäisen. Magneettisia mikrofoneja on peräti kolme kappaletta ja niiden tarjoamat vaihtoehdot ovat melkoisen laajat. Ensinnäkin mikrofonit saa yksitellen käyttöön ja siinä toimessa kuluukin kolme asentoa viisipykäläisen kytkimen repertuaarista. Jäljelle jäävät kaksi asentoa kytkevät toimintaan keskimikrofonin ja sen lisäksi joko kaula- tai tallahumbuckerin ulommaisen kelan. Perinteistä Telen mikkiasetelmaa ei ole valikoimassa, mutta sointikirjoa laajentaa toisaalta se, että kaikki kolme mikrofonia ovat perussoinniltaan erilaisia ja kukin tarkoitukseensa optimoituja. Rungon takapuolella on kaksi erillistä lokeroa, yksi pikalukittavalla kannella ACM-vahvistimen paristolle ja toinen elektroniikalle. Jälkimmäinen on suojattu asianmukaisesti johtavalla maalilla ja foliolla ja asiallisilta vaikuttavat osat on asennettu huolellisesti paikoilleen. ACM-vahvistimen piirilevykin on ruuvattu kolon seinämään jämptisti paikoilleen. Työn laadun ja materiaalien osalta Generation EXP Custom ACM on asiallisesti rakennettu ja erinomaisesti hintaluokkansa vaatimukset täyttävä kitara. Sukelletaan siis soundien ja soitettavuuden puolelle.
Teksti: Martin Berka, Kuvat: Pekka Väänänen
Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 1/2004).
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|
