Harva onnistuu hyödyntämään otolliset lähtökohdat yhtä onnistuneesti kuin Terry Bozzio. Hän on haastanut itseään yli 50 vuotta sekä soittamalla aktiivisesti muiden kanssa että kehittämällä määrätietoisesti täysin uutta, omaa kieltä rumpusetille.
Musiikki oli joulukuussa 1950 syntyneelle Terry Bozziolle samanaikaisesti magneetti ja pehmeä tyyny. Ammatti-muusikkona toimineen isän haitarinsoiton äärellä herkistyminen johti ensin lyhyeksi jääneeseen suhteeseen kitaran kanssa ja kolmentoista vanhana rumpuihin rakastumiseen.
Teinivuodet menivät rockbändeissä soittaen ja koska kotikaupunki oli San Francisco, hiipi Grateful Deadin ja Jefferson Airplanen kaltaisia virikkeitä esiin joka nurkan takaa. Kontakteja luotiin ja yksi asia johti toiseen. Eräänä päivänä Terry sai ystäviensä, viulisti Eddie Jobsonin ja kosketinsoittaja George Duken kautta kutsun Frank Zappan pakeille. Koesoitto onnistui, rumpali oli löytänyt uuden kodin ja loppu on kokeellisen rockin historiaa. Yhteistyön suurimmaksi erilliseksi kulminaatiopisteeksi jäi teos nimeltä The Black Page #1. Bozzio tietää Zappa in New York -albumilla 1978 ensi kertaa julkaistun kappaleen merkityksen omalle imagolleen sekä uralleen, ja suhtautuu asiaan maltillisen nöyrästi.
– Satuin olemaan tyyppi, jolle Frank biisin nuotit ojensi, mutta en tietenkään voi ottaa siitä mitään kunniaa. Olen kiitollinen ja siunattu, enkä unohda hetkeä koskaan. ”Mitäs tästä tykkäät, Bozzio?” hän kysyi tutun virnistyksen säestämänä. ”Ohoh, olen vaikuttunut”, vastasin katsottuani papereita ja aloin treenata suurin piirtein siltä seisomalta. Frank ei painostanut mitenkään, ja osan sain totta kai haltuun helposti. Mutta en vaikeimpia juttuja.
•••
Näin alkaa Petri Silaksen toimittama perusteellinen haastattelu, joka on luettavissa kokonaisuudessaan Riffin printtinumerosta 6/2017.
Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
