Konserttiarviot

20-vuotisjuhliaan viettävää Rajaton-lauluyhtyettä ei perustettu menestyksen kiilto silmissä, mutta keikkoja, suosiota, kultaa ja platinaa on sittemmin siunaantunut. Tänä päivänä Rajaton esiintyy ympäri maailmaa konserttisaleista kirkkoihin ja laulaa kaikkea gospelista joululauluihin ja jazzista rokkiin.

Suomessa kiitettävän usein keikkaileva Sting piipahti jälleen piristämässä syksyyn totuttelevaa kansaa. Gordon Sumneriksi ristitty, tänään tasan 66 vuotta täyttävä artisti jakaa mielipiteitä eikä jätä kylmäksi.

Daniel Lanois ei päästänyt yleisöä aivan helpolla, mutta antoi paljon.

Kolmatta kertaa järjestetty Jazzkukko teki tempun! Kukaan, itseni mukaan lukien, ei olisi voinut kuvitella enää todistavansa suomeneaglesin, Broadcastin keikkaa!

Kotkan Meripäivillä heinäkuussa järjestettävät Yleisessä saunassa -viihdekonsertit ovat jo käsite. Viime vuosikymmenen puolivälistä periytyvä konserttisapluuna juhlistaa Juha Vainion (1938–1990) tuotantoa, erityisesti sanoituksia.

Näitä ”Junnun lauluja” esittämään kutsutaan joka kesä kolme erityyppistä ja -ikäistä artistia, esimerkiksi vanhan iskelmämusiikin mestari, sensuelli jazzari ja rehevä rokkari. Näin ainakin tänä vuonna, kun suhdettaan Vainion tuotantoon pääsivät esittelemään Eino Grön, Emma Salokoski ja Hanna Pakarinen.

Tämänvuotisen April Jazzin kiistatta tunnetuimpia nimiä oli rumpuidoli ja -ikoni Steve Gadd. Ja loppuunhan ne myytiin, Steve Gadd Bandin molemmat Louhisalin keikat. Konsertteihin lippunsa lunastaneet onnekkaat voivat kiittää festivaalijärjestäjää siitä, että tarvittaessa isommankin Tapiosalin kevyesti täyttävä Gadd sai nyt esiintyä sähköiseen ja rytmisesti tiheään soittoon soveliaammassa intiimissä Louhisalissa.

Aurinkoinen syysilta jatkui varsin säteilevänä myös konserttisalissa, kun pirteyden ja hyväntuulisuuden perikuva Albert Lee (72) yhtyeineen ”riisui aseista” erittäin vastaanottavaisen yleisön.

Juhlaviikkojen Huvila-teltan ohjelmisto on tänäkin vuonna monipuolinen ja mielenkiintoinen. On tuttua ja tuntematonta, ja sitten näitä eläviä legendoja, kuten maanantaina esiintynyt Jimmy Webb. Hän on jo ikämies, mikä näkyikin yleisön keski-iässä.

Laajalla skaalalla live-tarjontaa toteuttava The Circus on Helsingin nykyklubeista ehkä tällä erää kaikkein mielenkiintoisimpia. Nyt klubi pääsi lyömään mojovan ässän pöytään – todellakin: Long Islandin omat pojat: Blue Öyster Cult! Bändi, jonka Edellisestä Suomen keikasta oli päässyt vierähtämään jo uskomattomat 18 vuotta!

Reilut tuhat kitarajumala Steve Vain kannattajaa kansoitti suojellun kulttuurirakennuksen kesäkuisena iltana.

Semmarien levynjulkaisukonsertti täytti lavan taidolla, hulluudella – ja rekkalastillisella rekvisiittaa.

Loskakeliseen helmikuun sunnuntaihin oli oikein mainiota sännätä, kun illan viihdykkeeksi oli luvassa musiikillista ammattitaitoa, laulumelodioita sekä riffaavaa kitaraa Toton tapaan.

Säännöllinen vieras luikerteli jälleen Suomeen piristämään kaamosmasennustamme. Stadin perinteikäs jääpyhättö tömisi mutkattomasti mukana.

Vain kolme viikkoa Bonamassan vierailun jälkeen stadissa tykitti taas Joe-niminen kitarasankari, tällä kertaa kuitenkin Satriani. Yleisön lämmittelystä vastasi Dan Patlansky ja komeasti muuten vastasikin.

Joe Bonamassa (38), päätti taas palata Suomeen. Hyvä niin! Mies tekee, tai ainakin siltä vaikuttaa, juuri nyt, mitä ja kenen kanssa haluaa. Levyjä julkaistaan, ja vielä live-sellaisia sillä tahdilla, että heavy-bänditkin ovat kateellisia, ja me muut ehkä kysymme: miksi?

Manu Katché oli varmaankin Tampere Jazz Happeningin lauantai-illan tunnetuin ja ehkä odotetuinkin esiintyjä. Katchén omaleimaista soittotyyliähän on vuosien varrella kuultu useammankin rock-tähden soinnin selkärankana.