Semmarien levynjulkaisukonsertti täytti lavan taidolla, hulluudella – ja rekkalastillisella rekvisiittaa.
Seminaarimäen mieslaulajilla eli Semmareilla on takanaan jo neljännesvuosisadan levytys- ja konserttiura. ”Hullun hommaa” -albumin levynjulkaisukonsertti Finlandia-talolla oli vasta kevätkiertueen ensimmäisiä keikkoja, mutta esitys vaikutti jo tappiin hiotulta.
Vaikka kukaan esiintyjistä ei olekaan ”semmari” kokopäiväisesti, konsertin ylöspanosta huokui kiistämätön varmuus ja ammattitaito. Homma on niin sanotusti hallussa. Semmarien esitys on yltäkylläisen visuaalinen ja mieltä kiinnittävä verrattuna mihin tahansa rokkibändiin alkaen jo siitä, että esiintyjien muodostelmat, rekvisiitat ja roolit vaihtuvat biisi biisiltä, samoin spiikkaajat ja solistit.
Semmarien ”Suuri johtaja” Reima Viitala ei nykyään enää kuorolleen ääniä anna eikä tempoja laske, vaan biisit käynnistyvät kuin taikaiskusta, mistä pitää huolen yleisöltä piilotettu moderni tekniikka. Finlandia-talossa volyymi oli hillitty ja balanssi hallussa eikä ihme, sillä puikoissa oli miksaajaguru Sepi Myllyrinne, joka on kiertänyt yhtyeen matkassa jo 20 vuotta.
Yksi illan musiikillisia herkkupaloja oli makoisasti paketoitu soul-parodia ”Aina sussa kii”, jossa Rhodesin takana taituroi Tuomas Jauhiainen. Koskettava oli myös parinkymmenen miehen voimalla esitetty, hiljattain rivistä poistuneen kuorotoverin muistolle omistettu ”Rakastan sua”.
Hauskaa porukalla
Vaikka sanonnan mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, Semmarien joukossa tyhmätkin ideat näyttävät kääntyvän fiksuiksi ja hauskoiksi. Lavalle voi ilmestyä mitä tahansa parimetrisistä parrakkaista naisvoimistelijoista eläviin tykinkuuliin ja kilttiasuisesta rivitanssiryhmästä täysiveriseen kantriorkesteriin. Illan kuluessa joukkue ehtii todistaa, että juoksumatolla voi laulaa siinä kuin polkupyöränkin selässä.
Semmarit onkin ajan saatossa muuntunut mieskuorosta omintakeiseksi performanssiryhmäksi, joka temppuilunsa ohessa laulaa ja soittaa. Ja vaikka lauteilla riitti touhua jo sinänsä enemmän kuin tarpeeksi ja sinne roudattiin myös rekallinen rekvisiittaa, kirsikkana kakun päälle kuoro esitteli warppaavat mediaserverit ja videotykit, joilla projisoitiin elävää kuvaa, grafiikoita ja stillejä taustakankaaseen ja näyttämökorokkeisiin.
Kaiken riemun ja remeltämisen jälkeen konsertin päätyttyä korviin jäi kaikumaan illan tummasävyisin ja vakavailmeisin ”Hullun hommaa”. Uuden albumin nimikappaleessa ei nimittäin viitattukaan mihinkään hulvattomuuteen, vaan viime aikojen mielipuolisiin terrori-iskuihin, joiden uhreiksi läntiset demokratiat ovat joutuneet, ja joutuvat vastakin. Täydet pisteet Semmareille uskalluksesta nostaa pöydälle aihe, josta rivikansalaisten haluttaisiin vaikenevan.
Semmarien huikea levynjulkaisukiertue konserttitaloissa ympäri maan jatkuu tällä tietoa toukokuulle.
Tekijät taustalla
Riffi nappasi konsertin jälkeen äänimestaria hihasta ja esitti muutaman taustakysymyksen. Esiintyjät olivat huippuja, mutta kokonaisuus ei olisi voinut toimia ilman isoa ja osaavaa teknikkoryhmää. Sepi Myllyrinne, mikä kokoonpano?
”Seitsemän hengen taustatiimiin kuuluu miksaaja, mikkimies, valo-operaattori, seurantaheittimen operaattori, videoteknikko, lavamanageri ja autonkuljettaja.”
Parinkymmenen langattomasti mikitetyn liikkuvan esiintyjän ja ajoittain bändin miksaaminen vaatinee teatterityylistä ”scene-miksausta”, jossa muuttuvat tilanteet on ennalta rakennettu mikserin muistiin?
”Tässä on tärkeässä roolissa kuorolainen Janne Kettunen, joka on tehnyt kiertueen esituotannon. Äänen osalta se tarkoittaa mikserin ohjelmointia etukäteen kappalekohtaisesti sellaiseksi, miltä kuoro haluaa kokonaisuuden kuulostavan. Meikäläinen tavallaan ajaa valmiiksi viritetyllä kilpurilla ja yrittää vain pitää vehkeen tiellä!”
Myös kiertueen videomateriaalin työstö ja ohjelmointi ovat Kettusen käsialaa?
”Kyllä. Videot lähtevät aikakoodiin lukittuina omissa sceneissään biisikohtaisesti, samoin valot ovat synkassa äänen kanssa. Lähes kaikkien kappaleiden taustalla käytetään aikakoodia.”
Semmarien nykymuotoinen lavatoiminta ei onnistuisi ilman langattomia pantamikkejä ja korvamonitorointia. Veikkaisin Semmareita tämän kokoluokan langattoman mikkisysteemin pioneereiksi suomalaisella liverintamalla?
”Se on aika hyvä määritelmä, nykyinen AKG:n setti on kolmas joka on käytössä. Meillä on noin 17 vuoden kokemus langattomista ja korvamonitoreita on käytetty 12 vuotta. Myös kuorolaisten kustomoidut henkilökohtaiset kuuntelumikserit ovat jotain, mitä muilla ei ole – teetimme ne Neven mikseritehtaan insinöörillä.”
Semmarien levynjulkaisukonsertti Finlandia-talolla 15.4.2016
