ESP Ron Wood Custom – yhä vierii sammaloitumatta...

|
Image
Image
 

 

 

Rolling Stones -kitaristi Ron Wood oli ensimmäisten ”nimisoittajien” joukossa kantamassa ESP:n kitaroita lavalle kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Luonnollisesti miehen mitoilla valmistettiin tuota pikaa myös nimikkomalli.

 

ESP:llä on ollut muutamakin erilainen Ron Wood -malli vuosien saatossa, mutta tämä nyt kokeiltavana ollut – Custom Shopin veistämä versio – on säilyttänyt piirteensä muuttumattomina alusta saakka, ja on itseasiassa valmistajansa nimikkomalleista kaikkein pitkäikäisin. Soittimen perustana on 1960-luvun alun Fender Telecaster Custom, johon on sitten tehty tiettyjä muutoksia Ron Woodin toiveesta.

ESP:n kitaran runko on koottu kahdesta leppälankun palasta, ja reunaa kiertää kermanvaalea lista. Testisoittimen väritys oli kerrassaan upea kolmisävyinen loimu, mutta seuraavat soittimet saavat ylleen joko mustan tai fiestan punaiseksi kutsutun värin. Toinen poikkeus nimikkomallin vakiomuotoon oli testikitaran ruusupuinen otelauta, jonka sijasta käytetään jatkossa vain yhtenäisestä vaahterasta veistettyä kaulaa, ilman erillistä otelautaa.
Nauhoja on 22 kappaletta ja malliltaan ne ovat hyvin perinteisiä. Kaulan profiili taas poikkeaa hieman alkuperäisen esikuvansa mitoista ja otelaudan loivempi kaareutuvuus on veistetty 9,5 tuuman säteellä, kun se alunperin on ollut seitsemän tuuman säteellä.

Metallitavara on sekin sekoitus vanhaa ja uutta. Virityskoneistot noudattavat Klusonin alkuperäistä 1950-luvulta peräisin olevaa mallia, mutta ilmeisestikin Gotohin valmistamassa tallassa on perinneratkaisua muokattu reippaalla otteella. Kielet pujotetaan paikoilleen edelleen rungon takakautta, mikä onkin soinnin keston suhteen mainio asia. Mukavuutta taas lisää se, että tallan pohjalevyn reunoja ei ole taivutettu sivuilta ylöspäin. Ja tarkemman intonaation edistämiseksi jokaisella kielellä on oma, säädettävä tallapalansa. Tässäkin kohden mukavuus on huomioitu ja tallapalojen korkeudensäätöruuvit on mitoitettu niin, että niiden kannat pysyvät aina tallapalan sisällä, eivätkä pilkistele esiin kämmensyrjään rahnaten.

Teksti: Martin Berka, kuvat: Tommi Posa

Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 2/2006).

 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.