Istanbul- ja Alchemy-symbaalit Peltejä Turkin hihasta

|
Image
 

 

 

Turkista pukkaa mäiskittävää. Tällä kertaa kokeiluun kannettiin rokkikehissä suosittua Alchemya, joka on ammatti- ja harrastusluokan sarjoihin jakautumisen myötä nimetty uusiksi. Kontrastiksi valittiin rinnalle emoyhtiö Istanbul Agopin perinteisempää metallia.

 

Istanbul Agopin laajasta valikoimasta vanha kunnon Traditional-sarja on kattavin ja perinteisin. Traditionalien kokeilu korkattiin pienien aksenttipeltien kolmikolla. Sarjan 8- ja 10-tuumaiset splashit olivat molemmat milteipä paperinohuita. Sointi on siten hyvin lyhyt, joskaan ikäviä sivuääniä ei kummassakaan ollut. Kasituumainen tuntuu tasapainoisemmalta materiaalin ohuuden ja halkaisijan suhteen. Kymppi vakuuttaisi enemmän, jos se olisi hiemankin paksumpi.
12-tuumainen Mini China on vänkä pikku aksenttipelti, joka kireäksi viritettynä puskee hyvin läpi. Kokoisekseen Mini China sujahtaa ihmeen hyvin splashien jatkoksi pienien aksenttipeltien troikkaan. Sointimaailma on yhteinen, vaikka pikkukiinalaisessa onkin volyymia splasheja enemmän.

Komppi kulkee

Komppisymbaaleista kevyin, 20-tuumainen Original Ride puhutteli vähiten. Kapulanapsu vähän hukkuu samantaajuiseen taustasähinään. Aksentit irtoavat tämän vahvuisesta ridesta helposti. Kupusoundi ei ole miellyttävin mahdollinen, mutta liekö tarpeenkaan tämäntyyppisessä symbaalissa. Original Ride olisi luotettava kaveri smokkikeikalle, jossa pitää pystyä loihtimaan sihinää ja suhinaa herkästi paijaten.
Tuumaa kookkaampi Dark Ride ihastutti pehmeällä jatsahtavuudellaan. Pellin kohina on tummaa, ja symbaali aukeaa reunaan lyötäessä kauniiseen aksenttiin. Soundi tuntuu kuivemmalta ja artikuloivammalta kuin Original Riden, sillä napsun perässä ei ole niin paljon sihinää samalla taajuudella. Matala kupusointi on hyvin käyttökelpoinen.
Dark Riden kanssa samankokoinen mutta lähes kilon painavampi Medium Ride on sitten toista maata. Paksuhko pelti on korkeasävyisempänä kotonaan popimmalla maaperällä. Crash-käytössä se ei toimi kuin koko käsivarren mitalta lataamalla. Kupu on hevihenkisen kireässä vireessä.
Kyseessä ei silti ole äärisarjan rokkipelti vaan edelleen allround-symbaali, sillä selkään kompattu napsu ei varmasti ole monen voimasoittajan mielestä tarpeeksi käskevä.

Hi-hat heilumaan

Traditional-sarjasta vertailtiin kahta peruskokoista haitsuparia. Mediumiksi ja Regulariksi nimetyissä malleissa oli niukasti soinnillista eroa, vaikka painoero tuntuikin sekä poljettaessa että kapulakosketuksessa. Molemmissa peltien istuvuus yhteen on juuri sopiva, niin että tiukastikin kiinni painettuna eloa on jonkin verran. Molemmissa kuuluu ja tuntuu käsityön luonne ja laadukkus.

 

 

Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 7/2007).

 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.