Nayteikkuna

Kompaktia potkua

 

 

Kaiuttimen tulisi soida komeasti, olla näppärän kokoinen ja maltillisen painoinen. Ja lisäksi se saisi maksaa mieluiten vain kohtuullisesti. Ei mitenkään helppo tavoite, mutta sinnikkäitä yrittäjiä näyttää riittävän. Asialla on tällä kerralla Renkus-Heinz.

Renkus-Heinzin Reflex-sarjaan kuuluu kaiuttimia pienistä laulukaapeista järeisiin PA-komeroihin saakka. Malliston kevyimmät tapaukset on kalustettu kuusi- tai kahdeksantuumaisilla kartioelementeillä joiden parina on diskanttiyksikkö. Järeimpien sisuksista löytyy sitten 12- tai 15-tuumainen kartio ja torveen sijoitettu diskantti. Kokeilussa kävi kaksi perheen kookkainta kokoäänialueen kaappia, RFX121T ja RFX121T, joita puhditettiin Renkus-Heinzin P-2950-päätevahvistimella.

Kolmen mausteen resepti

Reflex-sarjassa noudatetaan kolmea suunnitteluperiaatetta, joita valmistaja itse pitää malliston valttina. Näistä ensimmäiseen eli Complex Conic -torvirakenteeseen on tutustuttu jo aiemmin (Riffi 1/1996, Complex Conical -sarjan testi). Ideana on säilyttää ääntä ohjaava kanava poikkileikkaukseltaan mahdollisimman pyöreänä aina kompressiodriverin kurkulta torven suuaukolle asti. Kun torven muoto muuttuu loivasti, saadaan valmistajan mukaan minimoitua ne haitat, jotka perinteisen torven kulmikas neliskanttisuus aiheuttaisi. Samalla saavutetaan kuitenkin tavoiteltu suuntaavuus.

Toinen suunnitteluperiaate on nimeltään TRAP eli TRue Array Principle, jonka ideana on saada useamman rinnakkain sijoitetun kaiutinyksikön yhteistoiminta saumattomaksi. Tavoitteena on, että monen kaiutinkaapin nipussa ääni säteilisi tasaisesti ikäänkuin yhdestä pisteestä lähtien, eikä poski poskessa olevien vierekkäisten kaiutinten välille muodostuisi kampasuodatuksia. Ja kolmas reseptin kohta on nimeltään RPR ja tällä kerralla kirjainlyhenne viittaa optimoituun järjestelmään, jossa päätevahvistimet ja systeemiä ohjaavat prosessorit on stemmattu juuri kyseistä kaiutinkokoonpanoa varten.

Testitilanteessa käytössä oli vain yksi kaiutinpari kumpaakin mallia, joten näiden ideoiden toimivuutta ja soinnin laatua ei päästy kokonaisen järjestelmän mittakaavassa kokeilemaan.

Luotu liikkumaan tai kiikkumaan

Kumpainenkin malli on varustettu sekä tolpannokaan sopivalla pohjakupilla että ripustukseen tarvittavilla kiinnityspisteillä. Renkus-Heinzin tarvikevalikoimasta löytyy sekä riggausrautoja lennätettävien klustereiden kokoamiseen että sankakiinnikkeitä, joilla kaapit voi asentaa kiinteästi vaikka salin seinään. Ja kun kyseessä ovat liikuteltavat kaapit, kuuluvat kantokahvat varustuksen myös. Kokoa komeroilla on sen verran, että myös pienempää kaappia kannattaa nostaa kahden miehen voimilla, jos tolppa on hiukankaan korkeampaa sorttia. Säilyvät sekä selkä että kaappi paremmassa kunnossa.

Vankkaa ääntä

Koekuuntelun perusteella Renkus-Heinz on selvästikin ihan oikealla alalla. Kumpainenkin kaappi soi perusterveellä ja selkeällä äänellä, joka avaa ovet vaativaankin ammattikäyttöön. 12-tuumaisen ja 15-tuumaisella varustetun komeron ero kuuluu lähinnä viimeksimainitun jykevämpänä alarekisterinä, keskialueen ja diskantin ollessa ilmiselvästi samaa perhettä. Kummankin tuottama alakerta on kiinteä ja täsmällinen. Keskialue taas on varsin selkeä ja sävyltään luonteva. Ylärekisteri on soinniltaan jopa pistävyyteen asti kirkas ja sen seurauksena yleissoinnissa on hiukan sellaista agressiivisuutta, jota tekee mieli hillitä ylimpien diskanttien osalta loivalla ekvalisoinnilla. Seikka riippuu tietysti myös kuuntelutilasta, mutta ainakaan diskantin puutoksesta näitä kaappeja tuskin voi syyttää.

Kun kaapiston laajentamiseen on tarjolla kaksi erilaista sarjaan kuuluvaa sub bass -mallia ja päätevahvistimia varten on olemassa juuri tälle kaappimallistolle suunnitellut kaiutinprosessorikorttinsa, voi Reflex-sarjaa hyvällä syyllä pitää kompaktina ja monenlaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvana PA-vaihtoehtona ammattilaiselle. Semminkin, kun kaiuttimet eivät lukeudu edes äänentoiston kalleimpaan kastiin.

Oheinen ote on Lauri Paloposken kirjoittama testiartikkeli, joka on luettavissa Riffin numerossa 1/2002. 



Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Paluu lehteen

 

 

 

21.07.2009
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy