Kitaristeja on yleisesti pidetty uutta teknologiaa karsastavina heppuina, jotka mieluiten kytkevät soittimensa yksinkertaisen pedaalin kautta suoraan vahvistimeen siinä missä tyypillinen kosketinvelho on jo vuosia sitten tottunut luovimaan esimerkiksi midin, lap topin ja lukuisten ohjelmoitavien aparaattien parissa. Line6 on päättänyt nyt houkutella kuusikielisen sankaritkin tietotekniikan hyödyntäjiksi uudella Guitar Port -vermeellään. Palikan avulla kitaristi voi kytkeytyä tietokoneeseen, imaista netistä tunnettuja kipaleita valmiine taustoineen, nuotteineen ja tabulatuureineen päivineen, ja jammailla sitten niiden mukana Line6:n mallintamien soundien voimalla.Vau... Guitar Port toimitetaan pakkauksessa, johon kuuluu varsinainen GP-laite kaksine välijohtoineen sekä puuhailuun tarvittava ohjelmisto CD:llä. Itse Guitar Port on toiminnan keskeisin osa, johon liitetään kitara ja kuulokkeet sekä kaksi muuta tarpeellista johtoa. Guitar Portissa musikantin oma soitto ja äänikortin tiedostoista soivaksi ääneksi muunnettu materiaali miksataan yhdeksi kokonaisuudeksi. Mutta ensin asennetaan ohjelmisto. Testin yhteydessä asennus sujui kohtuullisen sulavasti, joskin tyypillisiä pc-komplikaatioita esiintyi ja muutamia määrityksiä piti tehdä uudelleen, jotta kaikki koneeseen sullotut ohjaimet löysivät itselleen sopivan paikan. Testin yhteydessä Guitar Port asennettiiin tavalliseen 533 mHz:n Pentium III -koneeseen, jossa oli 256 megatavua RAM-muistia ja Win 98 SE -käyttöjärjestelmä. Ohjelmiston asentamisen jälkeen Guitar Port kytketään tietokoneen äänikorttiin pakkaukseen kuuluvalla, miniplugein varustetulla johdolla ja tietokoneeseen USB-piuhalla. Ensinmainittua johtoa tarvitaan, kun netistä imuroitavat taustat muunnetaan tietokoneen oman äänikortin avulla ääneksi ja ohjataan sitten edelleen Guitar Portin sisäiseen mikseriin. USB-väylää taas tarvitaan ensinnäkin ohjauskäskyjen välitykseen. Sen lisäksi USB-väylän kautta saadaan käyttöön Line6:n mallinnusohjelmia, joilla suoraan Guitar Portiin kytketyn kitaran näkkileipäsointi voidaan höystää keinotodellisuuden suomilla mausteilla. Selaa vahvistimia! Guitar Port -ohjelmisto aukeaa ruudulle tavanomaisen nettiselaimen tapaan. Ylempi puolikas ruudusta on varattu oman kitarasoinnin muovaamiseen ja ylimmäisenä näkyvillä on kulloinkin valitun vahvistinmallin naamataulu. Valinnat ja säätöpuuhat voi tehdä hiirellä ja tarjolla on yhdeksän erilaista vahvistinmallia sekä erillinen fuzz-vaihtoehto. Sama logiikka pätee kaiutinkaappeihin, joita voi vaihdella kymmenen eri vaihtoehdon laajuudessa aina alkaen suorasta linjasoitosta (ei ollenkaan kaappia) ja päätyen erilaisiin versioihin tutusta 4x12-tuumaisesta. Efektitoiminnot on jaettu signaalipolussa kahteen eri kohtaan. Kompressori sijoittuu ennen vahvistimen etuastetta ja viive-, modulaatio- ynnä kaiuntasimulaatiot mallinnuksen jälkeen. Perussoundin ja maustimien ohella voi säätää kitaran voimakkuuden sekä sijainnin stereokuvassa. Jos soittimen elektroniikka on altis keräämään ylimääräisiä hurinoita, voi sointia putsata varsin mainiosti toimivalla Hum Reducer -suotimella. Jos taas Guitar Portin oma vahvistin kuulostaa liian kohinaiselta, voi siistintään käyttää Noise Reduction -toimintaa ja näiden kahden erilaisen suotimen lisäksi työkalulootassa on vielä erillinen kohinaporttikin. Erityisesti Hum Reducer on loistava ja itse asiassa useimmille välttämätön toiminto, sillä Guitar Portin käyttäjä istuu kitara sylissään nenäkkäin tietokoneensa kanssa, eivätkä useimmat kuusikieliset malta vastustaa kiusausta häiriöiden imurointiin, kun niitä oikein tuolla tavalla tyrkytetään. Suotimelle täytyy ensin opettaa minkälaista häiriötä on tarkoitus poistaa ja tämä käy helposti. Kytketään kitara Guitar Portiin, painetaan learn-namikkaa ja ollaan hetki soittamatta. Laite tutkii itsekseen, millaista taustahurinaa, kohinaa ja pörinää piuhassa surraa ja asettelee automaattisesti suotimen parametrit kohdilleen. Hum Reducer on oivasti toteutettu lisäapu, joka nitistää käytännöllisesti katsottuna kaiken taustahäirinnänn olemattomiin.
Oheinen ote on lainaus Martin Berkan kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Riffin numerossa 4/2002.
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. |