Syntikkamies ja biisintekijä Sebastian ”Kebu” Teir haluaa palauttaa arvoonsa 1970–80-lukuisen melodisen instrumentaalimusiikin. Siihen tarvitaan myös täydellinen analoginen soundi, jota jäljittäessään hän on ehtinyt omistaa toista sataa syntikkaa.
Sebastian ”Kebu” Teir on noussut julkisuuteen nettiin tuottamiensa videoiden kautta.
– Kun aloin kerätä analogisyntikoita pidin YouTubessa näkyviä demovideoita niin huonoina, että arvioin pystyväni tekemään parempia itse.
Kebun tavoitteena oli tylsien laitedemojen sijaan esitellä ”miltä synat kuulostavat kun niitä käytetään biiseissä”, ja pian hän alkoikin uittaa omia sävellyksiään videoklippeihin, joita kuvaili hankkimistaan syntikoista.
– Ja sitten huomasin siirtyneeni laite-esittelyistä biisien esittelyyn, Kebu tiivistää.
Videot ovat keränneet eniten klikkauksia Saksan ja Puolan suunnasta, mille Kebu arvioi yhdeksi syyksi vanhan mantereen elektronisen instrumentaalimusiikin perinteen. Genren juuret ja vaikuttajat tulevat Euroopasta: Jarre, Mike Oldfield, Vangelis, Kraftwerk, Giorgio Moroder. Ainoana amerikkalaisena listaan kuuluu Jan Hammer – joka hänkin on rapakon taakse loikannut tšekki.
Viimeiset pari vuosikymmentä vaarallisen helposti hissimusiikkiin yhdistettävä synainstrumentaali on ollut pannassa ja sitä on pidetty noloimpana musiikinlajina mitä kuvitella saattaa. Onko jostain ryöminyt esiin uusi hipsteripolvi, joka sallii itselleen ja muillekin taas diggailla ”iskän” musaa?
– 1980-luvusta on kulunut tarpeeksi aikaa eli kasvanut retrostatus on varmasti osaltaan suosion taustalla, Kebu nyökkää.
Tämän ns. näytejuttu on julkaistu alunperin Riffin numeron 6/2014 ilmestyessä, jolloin artikkeli oli luettavissa kokonaisuudessaan printtilehdessä. Nyt löydät Tommi Saarelan toimittaman täyspitkän haastattelun myös tältä sivustolta klikkaamalla tätä linkkiä.
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.