Olen jo parikymmentä vuotta tehnyt audio- ja musiikkiduunejani erilaisilla tietokonepohjaisilla järjestelmillä – lähinnä Logicilla sekä Pro Toolsilla – ja ollut vakaasti sitä mieltä, että plugin-efekteillä voidaan täysin korvata kaikenlainen rautaprosessointi.
Nythän tuotakin ajatusta oli hyvä testata, kun sain kokeiltavakseni Klark Teknikin valmistamat uusioversiot kahdesta laiteklassikosta.
Bill Putnamin suunnittelema Urei 1176 -kompressori/limitteri julkaistiin 1967 ja sitä on käytetty varsinkin lauluissa, rummuissa ja bassoissa lukemattomilla julkaisuilla vuosikymmenten varrella. Selkeys ja yksinkertaisuus tekevät käytöstä nopeaa, ja laitteen sointi on otollinen varsinkin rock- ja pop-musiikkiin.
Painokytkimillä voi valita yksitellen neljä eri kompressiosuhdetta, mutta napit saa pohjaan myös yhtäaikaa, vaikka se ei ollutkaan suunnittelijan alkuperäinen tarkoitus. Tuo ”All Button In” saa laitteen käyttäytymään kummallisesti, mistä on tullut suosittu tapa muokata pop- ja rock-levyjen soundia.
Kompression nousu- (attack) ja laskuajat (release) ovat säädettäviä, mutta laite mukailee niitä reagoimalla dynaamisesti ohjelmamateriaaliin.
Pultec EQP-1A puolestaan on vuonna 1951 julkaistu putki-ekvalisaattori ja yksi niitä harvoja laitteita, joita voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua legendaarisiksi. Kyseessä ei ole mikään kirurginveitsi, vaan enemmänkin lempeä ja sointuva muovain, ”sweetener”.
Pultecin ekvalisaattoripiiri on passiivinen ja signaalipolun päätteeksi on vahvistin, jolla suotimien vaimentama signaali nostetaan alkuperäiselle tasolleen lähtöä varten.
Ala- ja yläkertojen hyllysuotimien lisäksi laitteessa on parametrinen keskialue.
Eräs Pultecin erityispiirre on se, että bassopäässä on kaksi suodinta, joilla alakertaa voidaan samanaikaisesti sekä korostaa että leikata. Alkuperäinen käyttöohje varoittaa tekemästä näin missään nimessä, mutta aika pian äänittäjät keksivät kaksisuuntaisen muokkauksen suotuisan vaikutuksen ja alkoivat käyttää sitä tieten tahtoen. Ilmiön nimi on ”low-end trick” ja suoti-mien erilaisista käyristä johtuen sillä voidaan vaikka bassariin tehdä 80 Hz:n kohdalle korostus ja 200 Hz:n kohdalle leikkaus.
Käyttö, tunnelmat
Ilmeisesti kummassakin alkuperäislaitteessa on suoraan osuttu ergonomisesti hyvälle alueelle, kun oikeastaan mitään ei ole tarvinnut muuttaa vuosikymmenien saatossa. Ja kyllähän se näin onkin: on todella helppoa ja mukavaa kääntää tarpeeksi suurista säätimistä ja painella helposti sormen alle osuvia kytkimiä. Luonnollisesti myös säätöjen vähäisyys on eduksi, kumpikin peli tekee muutamaa asiaa hyvin eikä mitään muuta.
1176-KT toimii dynamiikan hallintaan monessa käytössä, mutta parhaimmillaan se on rummuissa ja lauluissa, bassoja unohtamatta.
Pienemmillä kompressiosuhteilla saadaan sointi kätevästi nippuun, suurilla suhteilla taas tarjolla on enemmän asennetta ja aggressiota. All button in -tilassa kompressiosuhde on jossain 1:12 ja 1:20 välimaastossa ja sointiin tosiaan tulee melkoisesti asennetta. Tilaan pääseminen vaatii kylläkin hieman sorminäppäryyttä, sillä kaikkia neljää kytkintä pitää painaa samanverran ja samaan aikaan. Mutta tämän vaihtoehdonhan keksivätkin alkujaan äänittäjät omin päin studiossa…
Nousu- ja laskuaikoja säätämällä saadaan ääneen lisää sointia tai lyhennettyä sitä. Laitteesta helposti irtoava tymäkkä rokkisoundi on addiktoiva ja ylikäytön riski on melkoinen, onhan liiallinen kompressio pidemmän päälle melko väsyttävän kuuloista. Maltilla käytettynä laitteesta on suuri apu ylenmääräisen dynamiikan maukkaana taltuttajana. Lauluissa kompura oli mainio, melko kovallakaan kompressiolla ääni ei alkanut huohottaa vaan yksinkertaisesti asettui hyvin pakettiin ollen helppoa kuunneltavaa bändin seassa.
Pultecin erityispiirteeksi yleensä mainitaan, että jo bypass-tilassa se värittää sointia mukavasti. Kyllä, voin allekirjoittaa tuon myös Klark Teknikin version kanssa: sointi aukeaa hieman jo pelkästään kulkiessaan laitteen läpi, eq joko ohitettuna tai kaikki korostukset/leikkaukset nollattuna. Taso tosin muuttuu matkalla noin neljä desibeliä, mutta se on helppo kompensoida.
No entäpä se low end trick – kaikkien kikkojen kikka? Kokeeksi otin bassariraidan (DW, äänitetty Shure Beta52:lla), jonka lähtösoundi oli mielestäni varsin kelpo. Sain siitä kyllä silti aika paljon nasevamman korostamalla ja leikkaamalla 100 hertsiä (leikkasin enemmän kuin korostin), minkä lisäksi hain samalla lisää napsua korostamalla 5 kilohertsiä ja leikkasin hieman ylintä yläkertaa eli 20 kilohertsiä.
Säätimiä käännellessä tuli selväksi, että kyseessä on todellakin sweetener-EQ, kaikki kaistat vaikuttavat oman alueensa lisäksi edelliseen ja seuraavaan oktaaviin, esimerkiksi 20 kilohertsin HF Cut vaikutti selvästi myös suhteellisen kapealla kaistanleveydellä tehtyyn viiden kilohertsin nostoon.
Myös lauluissa PEQ-KT oli nopeakäyttöinen soinnin parantaja, suotimilla vaan alakerta siistiksi ja HF boostilla soundia hieman auki.
Plugari vai rauta?
Kuten alussa mainitsin, pitihän tässä päästä myös vertailemaan fyysisen maailman ja virtuaalilaitteen mahdollisia eroja, kun Universal Audion Pultec Pro Legacy- ja 1176LN Legacy -plug-init olivat sopivasti tarjolla.
Virtuaalinen 1176 LN pääsi 1176-KT:n kanssa samoille asetuksille ruuvattuna varsin lähelle rautaverrokkia. Sokkokuuntelussa eron havaitseminen olisi jäänyt veikkauksen varaan.
Rautaan verrattuna UA:n Pultec plug-in on säädöiltään hieman rajallisempi ja soinniltaan loivempi, toki samanhenkistä soundia siitä löytyi pienen ruuvaamisen jälkeen.
Erillisiä säätöjä verrattaessa 100 hertsin korostus osui plugarilla melko hyvin KT:n kanssa yksiin. Suurin ero taas oli 5 kHz:n nostolla, jossa plugarin säätöä piti avata huomattavasti reilummin kuin raudan, jotta vaikutus olisi suurinpiirtein sama. Myös sointi sinällään oli Klark Teknikissä nasakampi ja avoimempi.
Yhteenveto
Johtunee varmaankin omasta mieltymyksestä ja työtavoista, että PEQ-KT tuotti enemmän mielihyvää kuin 1176-KT. PEQ-KT:n suotimet ovat todella miellyttäviä, low end trick tuottaa hyvää bassarisointia ja kaiken kaikkiaan sen käyttöliittymä on äärimmäisen pelkistettynä juuri sellainen, mistä pidän.
1176-KT vaikutti toimivan jopa paremmin laulussa kuin rummuissa, joita työstäessä perkussioiden nopeat transientit tuntuivat talttuvan helposti hieman liikaa.
Suuri kysymys on tänä päivänä luonnollisesti se, viekö plugareiden helppous ja säätöjen muistiin tallentaminen ja uudelleen lukeminen voiton käyttöliittymän nopeudesta, mukavuudesta ja raudan suomasta soinnin parannuksesta?
Plugareita saa avattua useita samanlaisia eri raidoille, yhtä rautaa voidaan käyttää vain yhdessä paikassa. Jos halutaan enemmän samaa sointia samanaikaisesti, pitää kaupasta hakea lisää prosessoreita tai tallentaa muokatut signaalit uusille raidoille yksitellen. Hintavertailukaan ei ole luonnollisestikaan hardwarelle myönteinen.
Silti ei käy kieltäminen, että näissä raudoissa on paljon sellaista hyvää, mitä ei plugareilla saavuta – ainakaan yhtä helposti ja nopeasti.
Klark Teknik 1176-KT & PEQ-KT
Retroprosessoreita studioon
Klark Teknik 1176-KT
Urei 1176 -kompressorin uusiopainos
Hinta 699 e
Klark Teknik PEQ-KT
Pultec-tyylinen ekvalisaattori
Hinta 799 e
Lisätiedot: Bright Sales & Installation
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2017. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
Lisää nettiin avattuja laitetestejä voit lukea tästä.
