Vinnie Moore: To The Core

Riffin numerossa 7/08 kitaristi Vinnie Moore kertoi puuhailevansa tulevan soololevynsä parissa. Nyt tuo projekti on saatu valmiiksi ja toukokuussa ilmestyvän kiekon nimi on To The Core. Mooren kotistudiossaan äänittämällä ja tuottamalla albumilla on 11 originaalia instrumentaaliraitaa yhteensä 59 minuutin verran ja mukana ovat rumpali Van Romaine, basisti John Deservio ja kosketinsoittaja Tim Lehner. Moore on varannut itselleen selvän pääosan kautta linjan ja muut ovat häntä säestämässä.

Nuorena miehenä Moore lokeroitui soololevyillään selvästi hard rockin ja neoklassisen revittelyn osastoon, mutta saman meiningin odottajille on nyt tarjolla pieni suunnanmuutos. Ei pidä säikähtää, sillä rockia tässä vedetään edelleenkin ja tarpeen mukaan tirautetaan soolot liukkaasti, mutta säröhanaa on annosteltu säästeliäämmin ja soinnuissa on enemmän erottuvaa harmoniaa kuin aikaisemmilla kiekoilla. Soolosoundikseen Moore on nyt valinnut keskipainotteisemman laulatuksen – ehkä uusien soittovehkeiden valinnalla on ollut osuutensa tähän.
Tunnin mittaisen instrumentaali-irrottelun rasitteena on tälläkin levyllä sama kuin muiden artistien vastaavilla: kuulijan mielenkiintoa on hankala pitää yllä hyvälläkin soitolla. Muutamat biisit ovat melodialtaan lyhyitä ja pian laitetaan tiluvaihde päälle. Alan harrastajille se sopii, koska Moore on tekemisissään vakuuttava ja tarkka kuten tällaiselle musiikille kuuluukin, soundit ovat nättejä ja asiaan kuuluvaa kikkailua on sopivasti mukana, mutta eivät nämä kappaleet niin totaalisesti toisistaan erotu. Mieleen tarttuvia simppeleitä melodioita aikaisempien levyjen tyyliin olisi saanut olla.
Mikäli Mooren vanhemmilta julkaisuilta on jäänyt käsitys hänelle ominaisesta fraseerauksesta, kappaleet Soul Caravan ja Into The Open Highway ovat suorinta jatkoa sille. Yllättävää ja kokeilevampaa skaalankäyttöä ja rytmiikkaa kuullaan puolestaan kappaleessa Transcendence ja pitkässä Remorse’ssa ehditään vaihtaa tunnelmista toiseen.

Mooren eduksi on laskettava tavallisimpien kitararevittelyiden kuvioiden välttäminen. Enää ei kuulla myöskään neoklassisen kauden harmonisen mollin annostelua. Nykylinjauksellaankin hän tavoittaa sen aktiivisen kuulijajoukon, jolla kitara-instrumentaalialbumit pyörivät soittimissa. Laulumusiikin ystävät eivät vaivaudu.
Samoihin aikoihin To The Coren kanssa on ilmestymässä UFO:n kanssa tehty The Visitor. Siltä voi kuulla Mooren suoraviivaisempaa soittoa vakiobändinsä ja kokeneen laulajan kanssa. Ainakin kahdella edellisellä UFO:n levyllä Moore oli pääasiallisena biisintekijänä, joten vertailuakin voi tehdä pärjäämisestä kahdessa erilaisessa ympäristössä.

– Timo Koskinen