Nayteikkuna

Dreadbox Abyss – persoonallinen analogisyntikka

Kreikkalainen syntikkavalmistaja Dreadbox toi markkinoille mainioiden monovehkeidensä jälkeen nyt ensimmäisen polyfonisen syntikkansa, neliäänisen Abyssin.

 

Abyss on moduuli, mutta ei räkkimallinen. Pöydälle asetettavan ja siitä jonkin verran tilaa vievän ”tötsän” etupaneeli on kallistettu siten, että käyttäjän on varsin miellyttävä operoida sitä. Tosin LFO:iden valot ovat niin kirkkaat, että saattaa herkempiä silmiä häikäistä. 

Aiemmista testatuista firman syntikoista poiketen (Erebus, Hades) Abyss ei ole puolimodulaarinen vaan normaaliin tapaan toimiva ja käytettävä syntikka, jossa lohkot on kytketty kiinteästi toisiinsa. Siinä on siis suurelta osin hyvin perinteinen analogisen syntikan signaalitie. 

 

VCO:sta se alkaa 

Jokaiseen Dreadboxin suunnittelemaan analogiseen saw core -oskillaattoriin kuuluu neljä osaa. On melkoisen määrän erilaisia aaltomuotoja tuottava oskillaattori, jonka annit valitaan portaattomalla Wave-potikalla, sen lisäksi on kanttiaaltoa tuottava, oktaavia alempaa soiva sub-oskillaattori. Paketin täydentävät oma LFO vibraattoa tai aaltomuotomodulointia varten sekä glide-ohjain portamentoon. 

Oskillaattoreihin ei sinänsä pääse erikseen käsiksi eli jokaisen neljän äänen säädöt ovat samoja, aivan kuten normaalisti analogisyntikoissa onkin. 

Kun siirrytään signaalitiellä eteenpäin, on seuraavana vastassa VCF. Kyseessä on on jänniteohjattu, 24 dB oktaavia kohden vaimentava nelinapainen alipäästösuodin. 

Toiminnan kontrollointiin on tyypilliset leikkauspisteen sekä resonanssin säädöt ja resonanssin ollessa maksimissaan suodin alkaa oskilloida eli soida itsekseen. 

Äänen soinnin muuttumista suhteessa aikaan säädetään ADSR-verhokäyrällä, edelleen varsin tyypillisen tapaan. 

Epätyypillistä lienee se, ettei Abyss tarjoa lainkaan Key Follow -säätöä, jolla suotimen rajataajuuden saisi muuttumaan suhteessa soitettavan sävelen korkeuteen. Tällä ominaisuudella ääni saadaan kirkastumaan, mitä ylemmäksi soitetaan tai päinvastoin. Nyt suodin leikkaa samasta kohdasta poikki siitä riippumatta miten matala tai korkea ääni soitetaan. Suotimen leikkaustaajuutta voidaan kyllä moduloida LFO:illa, jolloin saadaan aikaan erilaisia wah-tyyppisiä ja muita vastaavia efektejä. Se on kuitenkin hieman erityyppisen soundimaailman asioita se.

 

Viimeistelyä vaille

Nyt kun äänenkorkeus ja sointiväri ovat hallinnassa, pitää vielä kontrolloida äänen voimakkuutta. Siihen tarvitaan VCA, joka tässä laitteessa on Dreadboxin omaa tuotantoa oleva operaatiovahvistinpohjainen OTA-vahvistin. 

Vahvistimen ADSR-ohjaus on samanlainen kuin suotimessa, mutta omaa mojoa tuo vahvistimen erillinen drive-säätö, jonka pienemmillä arvoilla sointiin saadaan paksuutta ja suuremmilla säröä ja tasoa. 

Soundi on nyt perusajatuksiltaan valmis, mutta sitä voidaan vielä maustaa Abyssin eri efekteillä, joita on kolme erilaista.

Reflector on lyhyt analoginen viive, joka on toteutettu BBD- eli Bucket Brigade -kytkennällä. Maksimi viiveaika on 50 millisekuntia ja viiveen pituutta voi moduloida LFO A:lla, jolloin saadaan aikaan erilaisia choruksia, flangereita sun muita vatkauksia. 

Toinen viive on ytimekkäästi nimeltään Delay ja sen viiveaika on 40 – 200 ms. Perussoinniltaan Delay on tumma – mikä usein on etukin, sillä kovin kirkassointiset toistot tuppaavat varastamaan huomiota uusilta säveliltä, kun taas tummemmat toistokaiut jäävät usein sopivasti taustalle. Toistokertojen määrän säätö eli feedback kuuluu tämän efektin varusteluun. 

Efektinelikon viimeinen on Phaser, neljännen asteen analoginen OTA-phaser. 

 

Huojuttelua ja kaikenlaista ekstraa

Syntikkojen arsenaaliin kuuluvat edellä lueteltujen peruspalikoiden lisäksi olennaisena osana matalataajuusoskillaattorit eli LFO:t, joilla saadaan tuotettua vibraaton tai vaikka tremolon tapaisia efektejä. Ensin mainitut löytyvät, kun LFO:n signaalilla huojutellaan oskillaattorin virettä, ja jälkimmäiset taas kun oh-jauk-sen kohteena on vahvistin. Abyssissa on kaksi analogi-LFO:ta valittavine aaltomuotoineen. 

Säveliä voi huojutella ja taivutella myäs manuaalisesti ulkoiselta ohjaimelta, esimerkiksi midi-koskettimistolta soiton aikana. Midi-ohjaimen modulointipyörällä voidaan ohjata jotakin Mod Wheel -säätimellä valittua parametria, joita ovat vibraaton nopeus, vibraaton voimallisuus, oskillaattorin aallonmuoto sekä Wave Shaper LFO:n määrä (eli sen oskillaattorin oman, erillisen LFO:n vaikutus).

Laitteen takana olevilla DIP-kytkimillä saadaan muutettua vastaanottavan midikanavan/kanavien lisäksi multitimbraali-tilan eri äänien envelopeja, vibraaton viivettä, hienoviritystä ja oskillaattorien automaattiviritystä. 

Abyss toimii neljässä eri äänitilassa (voice mode). Neljällä eri midikanavalla toimiva Multichannel muuttaa soittimen neljän monosyntikan multitimbraaliksi peliksi. 

Unison puolestaan pinoaa oskillaattorit päällekkäin ja näin saadaan aikaan paksumpi ääni. Unisonoa käytettäessä oskillaattoreita voi myös virittää ”haralleen”. 

Polyphonic-tila on se yleisin käyttötila, jossa voidaan soittaa neliäänisiä sointuja. 

Viimeinen tila on nimeltään Chords, jossa neljä oskillaattoria on viritetty valmiiksi eri tyyppisiin sointuihin. Tyyppejä saadaan vaihdettua A-G-asentoihin kääntyvälllä potikalla. Viimeiseen, G-asentoon, saa tallennettua oman sointutyypin, jossa viimeiset neljä Polyphonic-tilassa soitettua ääntä muodostavat kyseisen soinnun. 

Lisäksi Abyssin takapaneelista löytyy monolähdön ja miditulon ohessa myös audiotulo, johon kytketyn laitteen ääni saadaan johdettua VCA:n läpi ja efekteille ja siitä edelleen lähtöön.

 

 

Loppusointu

Abyss on omanlaisensa, ei siitä mihinkään pääse. Alkuun tunne oli jossain epäuskon ja toivottomuuden välimaastossa, kun ei sitä Jump-soundia saanut sitten millään aikaiseksi.

No, ensijärkytyksen laannuttua alkoi valoa pilkottaa tunnelin päästä runsain mitoin. Abyss pitää ottaa niin kuin se on eikä yrittää vääntää sitä johonkin valmiiseen muottiin. Monipuoliset moduloinnit ja efektit tekevät soittimesta makean muljuttimen, joka sopii pohjoismaiseen melankoliaan ja suomalaiseen synkkyyteen oikein hyvin. Aiempien sisarustensa tavoin Abyssin oskillaattori ja filtteri ovat hyvin musikaalisia ja persoonallisia. Varjopuolelle jää viiveen maksimimitta, joka on harmillisen lyhyt. Key follow, muistipaikat ja tuplaoskillaattorit olisivat olleet todella mukava lisä pakettiin, mutta näinkin on hyvä. 

Sitä paitsi – yksi kiehtova piirre tällaisessa soittimessa on juuri se muistipaikkojen puuttuminen: kun mitään ei saa talteen muuten kuin säätimiä esittävään piirroskuvaan käsin merkkaamalla, ei kahta kertaa löydä samanlaista soundia. Sen sijaan löytää jotakin uutta silloinkin, kun kääntää kaikki nupit ja nappelit juuri muistiinpanojen mukaisiin asentoihin. Siitä pitää huolen analoginen toteutus, jossa mikään säädin ei koskaan osu sormivaralla prikulleen samaan kohtaan ja sen seurauksena kaik-kien hiukan eri kohtaan osuvien säätimien kumulatiivinen poikkeama tuottaa jotakin hieman erilaista joka kerta. Jotkut tykkäävät sellaisesta.

 

Dreadbox Abyss

Neliääninen analogisyntikka

 

• neljä käyttötilaa: Unison, Polyphony, Chords, Multichannel

• 1 VCO + 1 Sub Oscillator per ääni

• White Noise -kohinageneraattori

• resonoiva alipäästösuodin 24 dB / oktaavi

• ADSR suotimen ohjaukseen

• ADSR vahvistimen ohjaukseen

• Drive-säätö vahvistimelle

• tunnistaa kkoskettimiston soittovoimakkuuden

• kolme analogista efektiä: Reflector (chorus/flanger), Hybrid Delay -viive sekä phaser

• 2 LFO:ta (4 aaltomuotoa kummassakin) suotimen, Reflectorin, delayn ja phaserin ohjaukseen

• CV-ohjaus suotimelle, phaserille, delaylle ja Reflectorille

• 4 valinnaista käyttötapaa modulaatiopyörälle

• lähdöt sekä efektoituna että kuivana

• audio-tulo ulkoiselle äänilähteelle 

• midi in / midi through -liitännät

• alumiinirunko

• hintaluokka < 1100 e

 

Lisätiedot: Soundtools

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2017. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 

 
19.01.2019
|
Sami Sarhamaa
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy