Nayteikkuna

Neumann TLM 107 – varmalla otteella

Ulkonäkö on perinteistä Neumannia, sisus ilmentää nuoremman saksalaisen insinöörikunnan taitoa ja mekaaninen toteutus nykyisten menetelmien suomia mahdollisuuksia. Koossa ovat uuden klassikon ainekset.

Hahmonsa lisäksi isokalvoinen TLM 107 on ilmeinen Neumann myös sointinsa puolesta. Silti sillä on aivan omat persoonalliset piirteensä, joilla se erottuu perheen yhteiskuvasta omaksi itsekseen.

Viisi vaihtoehtoista suuntakuviota sisältävät perinteisen hertan, kahdeksikon ja pallon lisäksi vielä leveän hertan sekä superhertan. Sama valikoima olisi TLM 170 -mallissa, joka sekin kuuluu ilman lähtömuuntajaa toteutettuun sarjaan (TLM, TransformerLess Microphone). Omassa laarissa ei kyseistä mallia ole, joten verrokiksi otin U89:n, josta löytyvät hertta, kahdeksikko ja pallo. Kiinteällä hertalla toimiva TLM 103 toi sitten lisäulottuvuutta havaintoihin tämän suuntakuvion osalta.

Mekaanisesti TLM 170 on vankan ja luotettavan oloinen. Kiinteä adapteri lukitaan mikrofoniin kierteellä ja vaihtoehtoisesti samoille jenkoille sopii Rycoten valmista kehto, johon kuuluu myös lisäosana pop-filtteri. Kapselin oma vaimennus on kuitenkin niin tehokas jo itsessään, etten usko kehtoa varsinaisesti runkoäänten torppaamiseen normaalioloissa tarvittavan. Kapselia ympäröivä tiheä kolminkertainen verkko taas tuntuu hajottavan puhurit jo itsessään varsin tehokkaasti, vaikka erillinen pop-filtteri onkin silti kyllä hyvä varotoimi lähietäisyydeltä laulajaa äänitettäessä.

Neumann laajentaa reviiriään

Neumann lähestyi herttakuvioisella TLM 103:lla pikkustudioiden maailmaa ja sittemmin TLM 102 tarjosi sille vieläkin edullisemman vaihtoehdon. Ensinmainitun kapseli perustui valmistajansa perinteiseen K87-malliin, josta tehtiin kiinteästi hertta jättämällä toinen kalvo kokonaan pois. Lisäksi kalvon ja sen takalevyn välistä etäisyyttä pienennettiin, jolloin kapselin herkkyyttä saatiin nostettua. 

TLM 102:n kapseli taas oli kokonaan uusi konstruktio, jossa polarisointijännite kytketään kalvoon reunaan eikä kalvon keskelle sijoitetun nastan kautta. Rakenne onnistuu nykyisillä materiaaleilla ja valmistusmenetelmillä luotettavasti, ja sen tekokustannukset ovat edullisemmat kuin Neumannin perinteisesti käyttämässä tavassa.

Nyt kokeilussa käynyt TLM 107:n kapselin rakenne noudattaa tätä uudempaa menetelmää, mutta kaksikalvoisena ja alusta asti tätä mallia varten kehitettynä versiona.

Suuntakuvion muutos perustuu kahden kalvon keskinäisiin miksaussuhteisiin, mikä käytännössä hoidetaan niiden takalevyjen polarisaatiojännitteitä säätämällä, sen sijaan että muunneltaisin kalvoille johdettavia jännitteitä. Neumannin mukaan tämä ratkaisu suojaa kapselia samalla kosteudelta ja pölyltä.

Jännitteitä justeeraamalla hoidetaan myös kapselin herkkyyden säätö: kuuden desibelin vaimennus tapahtuu puolittamalla polarisaatiojännite ja 12 desibelin vaimennus tapahtuu pudottamalla jännite vielä kerran puoliksi.

Valinnaiset asetukset – signaalin esivaimennus, bassoleikkuri ja suuntakuvio – hoidetaan runkoon upotetulla kytkinnastalla, joka liikkuu sekä sivu- että pystysuuntaan. Valinnan merkiksi syttyy vastaava merkkivalo juuri sen mittaiseksi toviksi, että asetukset ehtii hyvin nähdä ennenkuin automatiikka sammuttaa valot pois häiritsemästä.

 

Kytkimen liike vasemmalle vaihtaa joka naksautuksella esivaimennuksen valinnan seuraavaan mahdolliseen, ja siirto äärioikealle vaihtaa puolestaan bassoleikkurin asetusta. Naksautus alas- tai ylöspäin valitsee ketjusta seuraavan tai edellisen suuntakuvio-vaihtoehdon.
 

Ohjaus onnistuu myös etänä, Neumannin omalla N 248 -virtalähteellä. Siinä on vastaavat valinnat herkkyydelle, bassovaimennukselle ja suuntakuviolle. Virtalähteessä on liitännät kahdelle mikrofonille ja valmistaja lupaa, että 48 voltin phanton-jännite kulkee piuhaa myöten aina 300 metrin mittaan asti. 

Jalosukuinen ääni

Soinniltaan TLM 107 on lämmin, miellyttävällä tavalla selkeän kirkas, hienostuneen siisti ja tasainen. Preesens-korostus alkaa verraten ylhäältä ja sen vuoksi keskirekisteri on suorempi kuin U89:llä.
Bassopuolella soinnissa on sitten puolestaan sellaista syvyyttä, jota U89 ei tavoita.
Ero yläpäässä kuuluu selkeästi kitaran äänialassa ja esimerkiksi kynnen tai plektran kosketus kieliin artikuloituu TLM 107:n kautta ohuemmalla ja korkeammalle paikallistuvalla tsip-äänteellä, kun taas verrokkimikrofoneilla sama piirtyy alemmas sijoittuvana ja rouheampana klangina. Eroa on sen verran, että kriittiseen kohtaan kitaralla kehnosti soitetussa arpeggiossa soinnun ylin ääni ponnahti U89:n kautta kuunneltaessa ikävästi esiin ja vaati retusointia. TLM 107:n preesens-korostus on niin paljon ylempänä ettei se antanut tuossa kohden ylimääräistä lisävahvistusta kyseiselle sävelelle ja soittodynamiikan puutteiden saattoi antaa olla.

Yhtäläilla virvelin mattoresonanssia voi kuvata U89:n kautta räsähtäväksi, TLM 107:n välityksellä risahtavaksi.

Bassorekisterin ero on niin alhaalla, että kitaran sointiin se vaikuttaa vain välillisesti keskialueelle heijastuessaan, mutta matalia taajuuksia tuottavilla instrumenteilla ero kuuluu jo suoraan omassa oktaavialassaan. Rumpujen overhead- tai tilamikrofonina TLM 107 välittää tukevamman ja hienosti nipussa pysyvän täsmällisen syväbasson.

Suuntakuvioiden välillä on hienoisia eroja erityisesti juuri alimman basson toistossa ja parhaiten erot tulevat esiin kahdeksikkoa tai palloa käytettäessä. Yleisilme säilyy samana, mutta alabassojen jykevyydessä TLM 107 antaa himpun enemmän.

Herttakuviolla eroa TLM 103 -malliin en kaikilla ääninäytteillä uskaltaisi lähteä sokkona veikkaamaan. Joissakin tapauksissa TLM 107:n ylempi keskialue ja aivan ylärekisteri kuulostivat hieman hienostuneemmalta kuin TLM 103:n hitusen räyhäkkäämpi sointi. Ero on kuitenkin mielestäni todella pieni ja jos kalustoon kuuluu jo TLM 103, tuo TLM 107:n hankkiminen lisäetua nimenomaan suuntakuvion vaihtoehtojensa kautta. Suuntakuvioiden rajaus toimii sekin komeasti, sivu- ja taustasuunnista tuleva ääni välittyy siististi ja hallitusti.

Todetaan siis, että ainekset uudeksi klassikoksi ovat koossa myös äänipuolen osalta.

 

Neuman TLM 107

Kondensaattorimikrofoni vaihdettavin suuntakuvioin

• suuntakuvion valinta: pallo; leveä hertta; hertta; superhertta; kahdeksikko
• bassoleikkurin valinta: ei vaimennusta; 
-12 dB / oktaavi < 40 Hz; -12 dB / oktaavi < 100 Hz.
• signaalin esivaimennus ennen etuvahvistinta: 
ei vaimennusta; -6 dB: -12 dB
• merkkivalot em. valinnoille, sammuvat ajastuksella
• ns. isokalvoinen kapseli (halk. yksi tuuma)
• toistoalue 20 – 20 000 Hz
• herkkyys 11 mV / Pa
• kohinasuhde 84 dB-A
• itseiskohina herttakuviolla 10 dB-A, (IEC 61672-1)
• maksimi äänenpaineen kesto:
141 dB SPL 0,5 % THD, ei esivaimennusta
147 dB, 6 dB esivaimennuksella
153 dB, 12 dB esivaimennuksella
• nimellinen impedanssi 50 Ω

Hinnat:
• TLM 107 kiinteällä adapterilla 1 499 e
• TLM 107 Rycote- joustoripustuksella 1 519 e

Lisätiedot: Sennheiser Suomi
 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 1/2015Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.

Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

 

 


 

17.02.2016
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy