Nayteikkuna

Pigtronix – minipedaaleja Long Islandilta

New Yorkin Long Islandilla päämajaansa pitävä Pigtronix tekee omien sanojensa mukaan perinnehenkisiä pedaaleita nykypäivän muusikoille sopivalla kierteellä. Otimme selvää valmistajan minipedaaleista.


Pigtronixin filosofiaan kuuluu tietynlainen itseriittoisuus eli pedaalien suunnittelu, valmistus ja myös jakelu on keskitetty yhteen paikkaan, yhtiön omiin tiloihin. Lähtökohtana efekteille ovat hyviksi havaitut vintage-soundit, joita sitten viedään tekniseltä toteutukseltaan askel eteenpäin. Monissa pedaaleissaan Pigtronix käyttää esimerkiksi 18 voltin käyttöjännitettä laajemman headroomin vuoksi.

Pigtronixin taustalta löytyy sama emoyhtiö, jonka huomassa myös nykyinen Supro toimii. Pedaaleita firma valmisti jo ennen Supron uutta nousua, mutta minikokoisten efektien Micro-sarja on verraten uusi tulokas tuotesortimentissa. Suomessa merkki on vieläkin uudempi, sillä Studiotec on ryhtynyt tuomaan maahan tuottaita vasta jokin aika sitten.

Maailmalla Pigtronixin pedaalit ovat löytäneet käyttäjiä rock-maailman huippujen joukoista, ja tunnettujen käyttäjien lista on pitkä. Otimme kokeiluun seitsemän Pigtronix-minipedaalia, jotka oli testausta varten kiinnitetty ja piuhoitettu valmiiksi kompaktiin pedaalilautaan ja virransyötöstä huolehti Eventide Powermax by Cioks -virtalähde.

 

Disnortion Micro

Disnortion Micro on lähtökohtaisesti overdrive-pedaali, joka perustuu vanhempaan, kooltaan isompaan Disnortion-malliin. Ytimenä siinä on vahvistimen gain-struktuuria jäljittelevä CMOS overdrive-kytkentä, jonka lisäksi pedaalissa on myös fuzz-särö. Eräs Disnortion Micron erikoisuuksista on se, että valittavissa on näiden kahden särötyypin kytkentä joko rinnan tai sarjaan.

Rinnankytkennässä kumpikin särötyyppi muokkaa puhdasta sointia toisistaan riippumatta ja soundi pysyy erottelevampana ja selkeämpänä. Sarjaankytkennässä säröt muodostavat ketjun ja gainia kertyykin sitten todella runsaasti. Se sopii ehkä paremmin metallipuolen hommiin ja äärimmäisiin säröihin.

Lisää vaihtoehtoja tuo Fuzz Shape -valitsin, jolla voi valita jonkin kuudesta erilaisesta passiivisuotimesta eli EQ:sta: No Filter, Mid Bump, Low Pass (Carlos), Treble (AM Radio), Mid Scoop (Muff), Low Pass. Näillä soundiin saa radikaaliakin muutosta. Esimerkiksi Mid Bump ja Carlos olivat melko tuhteja, kun taas Treble-vaihtoehto sopii todella riipiviä särömaailmoja etsivälle.

Kaiken kaikkiaan Disnortion Micro on erittäin monipuolinen säröpedaali, josta löytyy runsaasti särösävyjä aina vahvistinmaisesta yliohjauksesta oikein über-junttaukseen. Ilokseni pedaali toimi myös linjasoitossa lähes yhtä hyvin kuin vahvistimen edessä. Kun kytkin pedaalin audiosovittimen instrumentti-tuloon, soundi oli edelleen dynaaminen, eikä siihen tullut mitään epämiellyttävän kirkasta luonnetta. Tähän voi olla osansa juuri 18 voltin käyttöjännitteellä. Jos tästä seitsikosta pitäisi vain yksi pedaali valita, luulen, että se olisi todennäköisesti juuri tämä.

 

Octava Fuzz

Octava Fuzz perustuu alkuperäisen Disnortion-pedaalin oktaaveri-toimintoon. Minipedaalina se yhdistää kaksi efektiä. Ensinnäkin se on oktaaveri, joka lisää automaattisesti säveleen yläpuolisen oktaavin. Sen käyttäytymistä voidaan tehostaa Filter-säätimellä, joka toimii ylätaajuuksien leikkurina. Tämä suodin mahdollistaa oktaaviefektin parhaan soivuuden eri rekistereissä ilman, että tarvitsee koskea lainkaan muiden pedaalien säätöihin.

Lisäksi pedaalissa on fuzz-piiri, joka kytketään päälle omasta pikkupainikkeestaan. Se on kytketty sarjaan heti oktaaverin jälkeen.

Volume-säätimellä taas säädetään pedaalin yleisvoimakkuutta, ja Drive-hanikalla voidaan vaikuttaa pedaalin etuasteen luonteeseen. Tämän Drive-säätimen tuottama särö on miedohko, ja lähinnä sen tehtävä onkin muokata oktaaverisoundin luonnetta erilaisille mikrofoneille sopivaksi. Blend-säädin mahdollistaa vielä oktaaverin ja kitaran puhtaan signaalin välisen suhteen hakemisen, mikä onkin mainio lisä sointipalettiin.

Octava Fuzz toimii paitsi perinteisenä oktaaverina, fuzz-kytkennän ansiosta myös mainiona härösoundien lähteenä, varsinkin kun soitteli kvartteja, kvintteja, terssejä ja sekstejä. Lisäksi pääsin myös hieman sitarmaisen soundin lähteille miedommilla säröasetuksilla ja yhdellä kielellä soittaessa. Hauska peli.

 

Philosopher’s Tone Micro

Philosopher’s Tone on optinen kompressori. Itse kompression muokkausmahdollisuudet rajoittuvat siinä kuitenkin vain Sustain-säätimeen, jolla asetetaan kompression kynnysarvo. Mitä enemmän Sustainia avaa, sitä voimakkaampaa ja herkemmin erottuvaa kompressio sekä siitä palautuminen ovat.

Monipuolisuutta toiminnan hallintaan tuo Blend-säädin, joka mahdollistaa studiomaailmasta tutun rinnakkaiskompression. Blend-säätimellä voidaan miksata portaattomasti puhdasta signaalia kompressoidun kanssa. Näin saa soundiin mukaan puhtaan signaalin transientteja ja kompression vaikutus kuuluu ja tuntuu hiljaisten sävelten tukemisena eikä kovempien pikkien tasaamisena.

Soundillista ilmettä muovataan lisäksi Treble-säätimellällä, jolla voidaan leikata tai korostaa ylätaajuuksia kuuden desibelin verran keskitaajuuden ollessa kahden kilohertsin kohdalla. Säätö toimi kuten odottaa sopii, eikä tästä jäänyt nokan koputtamista. Pääasiassa päädyin hieman korostamaan ylätaajuutta, jotta säröpedaalien sointiin sai riittävästi kirkkautta.

Viimeinen silaus annetaan volumella, jolla säädetään yksinkertaisesti pedaalin lähtövoimakkuus.

Itse onnistuin saamaan pedaalilla soundin, joka lisäsi nuottien soivuutta ja soiton helppoutta kuulostamatta kuitenkaan liian kompressoidulta. Blend- ja Sustain-säätimien yhteispelillä onkin helppo etsiä omaa korvaa parhaiten miellyttävää kompressiota. Kaiken kaikkiaan on pieneen kokoon saatu mahdutettua kelpo toiminnot.

 

Philosopher’s Bass Compressor Micro

Tämä pedaali on lähes samanlainen kuin kuin edellä käsitelty. Se on kuitenkin suunnattu basisteille, ja on sävysäätimen sijaan varustettu säröpiirillä, joka on kytkennällisesti puhtaan soinnin rinnalla. Puhtaan ja säröytetyn signaalin keskinäistä balanssia hallitaan Grit-hanikalla, jonka yhdessä ääressä puhtaan soundin päälle saa ohuen ohutta säröhuntua ja toisessa ääripäässä painotus on sitten kokonaan säröytetyssä äänessä.

Käytännössä särö-piiri tuottaa miellyttävää – ja valmistajan mukaan erityisesti Jack Brucen innoittamana bassokäyttöön optimoitua – harmonista säröä.
Koska bassoa ei ollut huushollissa saatavilla, kokeilin pedaalia kitaralla. Yhteistyö toimi näinkin, joskin särön luonne oli hieman tummahko, kuten bassopedaalilta odottaakin. Toimiva konsepti.

 

Philosopher’s Tone Germanium Gold Micro

Ja sitten kitaristeille suunnattu versio edellisestä. Nyt kompressorin mukana on germanium-diodeilla toteutettu säröpiiri, jota säädetään Grit-hanikasta. Särö on hyvä, jopa vahvistinmainen, keskialuevoittoinen ja mukavan dynaaminen. Dynamiikkaan vaikuttaa luonnollisesti osaltaan myös Sustain-säätimen asento.

Blend-säätimellä voidaan kontrolloida särön suhdetta puhtaaseen soundiin samaan tapaan kuin bassopedaalin Grit-säädöllä. Soundiin saa tällä tavalla enemmän selkeyttä tai sitten voi avata Blend-säädön kokonaan, jolloin särö pääsee täysin valloilleen. Blend toimii siis myös kompression kanssa, eli jos Grit-säätimen vetää nollaan, pedaali toimii samalla periaatteella kuin Philosopher’s Tone -kompura.
Germanium Gold Micro ei ole niin monipuolinen sävyiltään kuin Disnortion, mutta tuottaa itsessään laadukkaan särön. Kuten Disnortion Microssa, tässäkin on tuhdisti ja dynaamikaltaan laajasti soiva säröpedaali.

 

Class A Boost Micro

Tämä on yksinkertainen kuin mikä. Pedaalissa on ainoastaan yksi namikka, Level, jolla säädetään buustauksen voimakkuutta. Varaa voimakkuuden nostoon on 20 desibeliä, ja se on todellakin puhdasta aivan loppuun saakka.

Class A Boost Micro on toteutettu analogisella A-luokan kytkennällä, jossa on käytetty erillisiä, ”diskreettejä” J-FET-transistoreita. Valmistaja itse kuvailee pedaalin soundia lämpimäksi ja taajuusvasteeltaan lineaariseksi (20 Hz – 20 kHz), ja kummankin väittämän voin kyllä allekirjoittaa. Soittimen soundi pysyi samanlaisena, vaikka Level-säädintä nosti enemmänkin. Soundin ”lämpö” toki on melko hienovaraista, mutta pedaalissa kuitenkin on pieni vivahteensa, jota voisi kuvata ehkä hieman ”pehmentäväksi”.

Vaikka buustaus itsessään pysyy puhtaana, niin tämä on erinomainen pedaali ajamaan vahvistinta sinne särön puolelle. Jos haluaa enemmän headroomia, voi pedaalia käyttää myös yhdeksää volttia korkeammalla jännitteellä aina 18 volttiin asti. Pedaali ei kuitenkaan automaattisesti tuplaa käyttöjännitettä.
Kaiken kaikkiaan erinomainen ja edullinen pedaali buustaukseen, ja tarvittaessa myös puhtaan linjasoundin tukevoittamiseen.

 

Gatekeeper Micro

Gatekeeper Micro on kohinaportti, jossa on kaksi säädintä. Thresholdilla haetaan sopiva kohta sen mukaan, kuinka paljon signaalia Gatekeeper Micro vaatii portin avautumiseen. Kokeilu kannattaa aloittaa aivan nollasta ja hakea sitten omaan soittotyyliin ja soundiin sopiva kohta, sillä säätimen toiminta-alue on varsin laaja.

Release-säätimellä taas vaikutetaan siihen, miten nopeasti kohinaportti sulkeutuu. Jos sen jättää täysin kiinni, niin kohinaportti menee kiinni salamannopeasti heti kun sävelen demppaa. Tämä on staccatomaisessa metallikomppauksessa se kaikkein puhtaimman soundin tuottava vaihtoehto, jolla saa kyllä sävelten välillä kaikki vinkunat ja hurinat pois näppärästi.

Pidempiä säveliä ajatellen onkin sitten syytä hakea pidempää Release-aikaa, muuten ne katkeavat kesken kaiken. Aika nopeasti kävi toki ilmi, että omimmillaan tämä pedaali on raskaamman rockin soundeissa, mutta esimerkiksi vahvistimen häiritsevään verkkohurinaankin voi tätä pedaalia kokeilla lääkkeeksi.

 

Laadukkaita ovat

Eivät jättäneet nokan koputtamista nämä pedaalit. Voin vilpittömästi sanoa, että pidin Pigtronix-seitsikosta paljon. Distortion Micro, Germanium Gold Micro ja Class A Boost olivat henkilökohtaiset suosikkini.

Kokonaisuutena seitsikko jätti erinomaisen vaikutelman riittävän omaperäisellä toteutuksellaan ja laadukkaalla, dynaamisella soundillaan. Sitäkin täytyy kiittää, että monessa pedaalissa pieneen pinta-alaan on saatu mahtumaan paljon toimintoja ilman, että käyttö olisi mitenkään hankalaa. Ja tietysti osa viehätystä on sekin, että pedaalien hinnat ovat melko maltilliset. Suosittelen kyllä kokeilemaan.
 

 

Pigtronix

Minipedaaleja kitaralle ja bassolle

• valmistettu Yhdysvalloissa

Philosopher’s Tone Micro
• optinen kompressori
• toimii 9 voltin jännitteellä, sisäinen käyttöjännite 18 volttia
• hintaluokka n. 150 euroa

Philosopher’s Bass Compressor Micro
• optinen kompressori bassolle säröpiirillä
• toimii 9 voltin jännitteellä, sisäinen käyttöjännite 18 volttia
• hintaluokka n. 160 euroa

Philosopher’s Tone Germanium Gold Micro
• optinen kompressori germanium-säröpiirillä
• toimii 9 voltin jännitteellä, sisäinen käyttöjännite 18 volttia
• hintaluokka n. 180 euroa

Disnortion Micro
• säröpedaali
• toimii 9 voltin jännitteellä, sisäinen käyttöjännite 18 volttia
• hintaluokka n. 150 euroa

Octava Fuzz
• oktaaveri fuzz-piirillä
• toimii 9–18 voltin jännitteellä
• hintaluokka n. 180 euroa

Class A Boost Micro
• buusteri A-luokan kytkennällä
• toimii 9–18 voltin jännitteellä
• hintaluokka n. 80 euroa

Gatekeeper Micro
• kohinaportti
• toimii 9 voltin jännitteellä
• hintaluokka n. 140 euroa

Lisätiedot: Soundtools

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2019. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 

19.09.2020
|
Teksti: Timo Östman | Avauskuva: Hannu Huhtamo
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy