Nayteikkuna

Yamaha LL-TA BS Transacoustic – akustisen kitaran uusi ulottuvuus

Perinteikäs japanilaisvalmistaja ammentaa menneestä, mutta kurkottaa tulevaan ilman ulkoista äänenvahvistusta toimivalla elektroakustisellaan. Onko kyseessä todellinen evolutionaarinen askel akustisen kitaran soitossa vai jälleen yksi soitinhistorian siiville nopeasti unohtuva muotioikku?
Otetaanpa asiasta selvää.

 

Jo 1940-luvun alusta lähtien kitaroita valmistanut Yamaha tunnetaan kitaramaailmassa nykyisin erityisesti edullisista mutta laadukkaista sähköisistä soittimistaan. Yhtiöllä on kuitenkin yhtä pitkät perinteet myös akustisten kitaroiden parissa.

Kuudessa vuosikymmenessä maailma on toki muuttunut muutoinkin kuin vain instrumenttien ja niiden käyttäjien osalta. Perinteet ovat aina olleet soitinvalmistuksessa kunniassa, mutta siitäkin huolimatta teknologinen kehitys on tuonut vuosien varrella soittajien ulottuville useampiakin innovaatioita, joilla on ollut suorastaan mullistavia vaikutuksia niin soittotapoihin kuin instrumenttien tuottamiin äänimaailmoihikin. Yamahan kehittämä TransAcoustic-tekniikka lukeutuu potentiaalisesti tälläisiin evolutionaarisiin harppauksiin, sillä se lupaa tuoda käyttäjiensä ulottuville suuren tilan tuntua soitettiinpa kitaraa sitten kuinka pienessä ja ahtaassa ympäristössä tahansa.

 

Ensivaikutelmia

Yamahan western-mallinen LT-TA perustuu valmistajan L-sarjan 40-vuotisjuhlamalliin ja se toimitetaan todella jämäkässä pehmustetussa kantopussissa, jonka on helppo uskoa kestävän järkevän roudauksen tuottamaa kulumaa vuosia ja taas vuosia. Lentokoneen ruumaan sillä ei välttämättä ole asiaa, mutta eipä toki ole ihan jokaisella kovalla laukullakaan.

Ensimmäistä kertaa kitaraan tarttuessa huomio kiinnittyy sen äärimmäisen jämäkän tuntuiseen kaulaan, joka on rakennettu viidestä palasta mahonkia ja ruusupuuta. Ei liene mitenkään kohtuutonta olettaa, etteivät sitä mitkään aivan pienet lämpötilan tai kosteuden vaihtelut juurikaan hetkauta.

 

 

Viimeistelyssä ei näy moitteen sijaa lähemmässäkään tarkastelussa. Tarkasti pyöristetyt nauhojen päät takaavat sulavan soittotuntuman ja nauhatyö on kauttaaltaan laadukasta. Ylimääräisiä särinöitä tai surinoita ei synny kovemmassakaan komppauksessa, ja äänet soivat puhtaasti ympäri otelautaa. Kaulan mattapinta lisää soittomukavuutta entisestään, ja melodialinjojen ja soolojen soittaminen tuntuvat kitaralla hyvin luonnolliselta toiminnalta.

Soittimen ulkonäköön on panostettu muutoinkin koko rahan edestä. Kaulaa ja runkoa kiertävät valkoiset virheettömät reunalistat, rosetista löytyy abalonea, samoin kuin lavan logosta, ja virityskoneisto on kauttaaltaan kullanvärinen.

 

 

Kokopuinen kuusikansi on saanut Yamahan A.R.E.-käsittelyn, jonka tarkoituksena on ikäännyttää kannen pinta luonnollisesti, ja näin tuottaa sille vuosikymmeniä vanhan soittimen kokemia tonaalisia ja ulkonäöllisiä muutoksia. Vaaleamman luonnonvärin vaihtoehdoksi tarjoilla on myös näyttävä sunburst.

 

Äänen rikkautta 

Eittämättä kitaran mielenkiintoisin ominaisuus on kuitenkin sen hyödyntämä TransAcoustic-teknologia, joka on perua Yamahan pianomallistosta. Kyseessä on kekseliäs tapa käyttää kitaran omaa koppaa kaiuttimena, jolla soittimen akustisen soinnin saatteeksi saadaan myös efektejä – ilman ulkoisen vahvistinlaitteiston apua.

Tallamikrofonin poimima signaali käsitellään ensin soittimen omassa etuvahvistimessa ja mukaan voi annostella kahta erilaista kaikua sekä chorusta. Etuvahvistimelta signaali ohjataan kopan sisälle, takakannen rimoitukseen kiinnitettyyn aktuaattoriin eli värähtelijään. Sen tehtävänä on siirtää DSP:llä muokattua signaalia vastaava värähtely soittimen koppaan, jolloin efektit ovat saman tien kuunneltavissa. Käytännössä ne sekoittuvat akustiseen sointiin täysin saumattomasti ja tuntuvat luonnolliselta soundin jatkeelta heti ensi tahdeista alkaen. 

Ulkoista vahvistinta voi silti käyttää, jos tarve vaatii. Jakki löytyy tuttuun tapaan hihnatappiin integroituna ja kitaraa voi käyttää myös aivan tavallisena elektroakustisena soittimena. 

System-70-elektroniikka vaatii toimiakseen kaksi AA-sormiparistoa ja paristokotelo löytyy lähtöjakin alapuolelta, josta se vedetään auki paristojen vaihdon yhteydessä.

TransAcoustic-järjestelmän kontrollit ovat yksinkertaiset: kaiulle, chorukselle ja äänenvoimakkuudelle on omat säätimensä kitaran rungon yläreunassa. Toiminto kytketään päälle TA-säätimellä, jota tulee painaa vähintään 0,3 sekuntia sen aktivoimiseksi. Mikäli TransAcoustic-sarjan soittimia haluaa käyttää äänentoiston kanssa, samalla säätimellä kontrolloidaan myös lähtöäänen voimakkuutta.

Kaikusäädin lisää kaiun määrää käännettäessä nuppia myötäpäivään. Huone vaihtuu halliksi kello 12 kohdalla. Chorus-säätimellä voidaan puolestaan annostella efektin intensiteettiä. Molemmat efektit voidaan myös kytkeä pois päältä kääntämällä säätimet täysin vasemmalle.

 

Kuin toinen ulottuvuus

Soittaminen TransAcoustic-kitaralla on yllättävänkin vahvasti tavanomaisesta poikkeava kokemus. Efektit tuovat nimittäin ääneen sellaista syvyyttä ja harmonista rikkautta, jota ei edes tiennyt kaipaavansa. Kitara vastaa soiton dynamiikkaan nautittavalla tavalla ja äänen eri taajuudet ovat hyvässä tasapainossa keskenään. Soundi ei myöskään puuroudu vaikka efektejä ruokkisi hieman rankemmallakin kädellä.

Vahvistamattoman LL-TA:n ominaissoundi on kirkas ja iskevä, mutta samalla hivenen kuivahko. Sitä voisikin kuvailla mitä mainioimmaksi alustaksi efektien soundia elävöittäville vaikutuksille. Kitaraa voi tietenkin käyttää myös normaalina korkealaatuisena, kokopuisena akustisena soittimena. Paluu kuivaan soundiin erityisesti kaiun tuottaman tilantunteen jälkeen ei ole kuitenkaan aina helppoa – sen verran olennaiseksi osaksi äänimaailmaa se ehtii muodostua lyhyenkin soittosession aikana.

 

Oiva valinta moneen eri tarkoitukseen

Vaikka LL-TA:n äänirekisteri onkin omiaan leikkaamaan itsensä läpi niin äänitteillä kuin keikoillakin, sitä voisi pitää jopa hieman ristiriitaisena ominaisuutena kitaralle, joka pyrkii mullistamaan yksinsoittamisen. Toisaalta efektien soundiin tuomat vaikutukset ja mahdollisuudet inspiroivat pureutumaan siihen kaikkein tärkeimpään, eli soittamiseen.

TransAcoustic-ominaisuus on kieltämättä äärimmäisen addiktoiva – ilman päälle kytkettyjä efektejä takaraivossa jäytää ajatus siitä, että soundista puuttuu jotain. Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää väärin: kitaran ominnaissoundi on tarpeeksi vahva, jotta sitä voisi suositella sellaisenaan pääasialliseksi elektroakustiseksi vaikka efektejä ei koskaan varsinaisesti hyödyntäisikään.

Toisinaan kuulee sanottavan, kuinka soitin kurkottaa korkeammalle tasolle, kuin sen hinta antaa ymmärtää. Tämä luonnehdinta pätee LL-TA:han, joka on mainio valinta niin kotiin, studioon kuin keikoillekin.

 

Yamaha LL-TA BS Transacoustic

Elektroakustinen kitara Transacoustic-ominaisuuksilla

• kaula viisikerroksista mahonkia

• kuusikansi kokopuuta

• ruusupuukyljet ja pohja, kokopuuta

• eebenpuinen otelauta

• Transacoustic-järjestelmä

• elektroniikka: System 70 TransAcoustic + piezomikrofoni

• kaiku (Huone/Halli) / Chorus

• Line Out Volume -säädin

• pehmeä kantopussi

• hintaluokka noin 1100 euroa

Lisätiedot: F-Musiikki

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2019. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 
23.05.2020
|
Anssi Eriksson
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy