Kun tuollaiseen lauseeseen törmää levyn nimenä, niin se kyllä herättää meikäläisen mielenkiinnon. Tuotoksen takana on Kelja, joka ei levynkansissa tai nettisivuillaankaan itsestään paljoa kerro. Kannen valokuvakin on niskapuolelta. Tekijätietojen mukaan Kelja itse on vastuussa pitkälti levyn biiseistä, osin jopa äänityksiä myöten.
Keljan soundi tuo mieleen lastenlauluistaan ja kupleteistaan tunnetun Mikko Perkoilan. Kappaleiden toteutuksessa on myös hieman samaa nyrjähtäneisyyttä, jota voisi Kari Peitsamo -tuotannolta odottaa, mutta kunnianhimoisemmin ja huomattavasti monipuolisemmin toteutettuna.
Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa -levy on kuin jonkin pienelle näyttämölle tehdyn teatteriesityksen soundtrack.
Levyltä löytyvät melodiat ovat pop-iskelmän tai laulelman suuntaan kallellaan. Persoonalliset lyriikat ovat laulumelodioihin pääosin oikein istuvia, mutta mukana on myös harkittuja rikoksia.
Sananlaskuihin Kelja on selvästi mieltynyt! Sanoituksiin olisi mielellään tutustunut myös levynkansissa. Harmillisesti sanoja ei löydy edes Keljan nettisivuilta tarkemmin tarkasteltaviksi.
Kelja tarjoaa sympaattista ja virkistävää musiikkia kekseliäästi sovitettuna. Rumpukone, syntetisaattorit, samplet ja luomusoundit yhdistyvät lauluissa miellyttävällä tavalla.
Vaikka musiikki onkin pääosin pienimuotoista, mistään lofi-estetiikasta ei ole kyse. Homo sapiens ja laiskiainen -biisissä on esimerkiksi varsin kuulijaystävällinen poljento tarttuvine kertosäkeineen.
Kelja: "Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa" (KCD8, omakustanne, 2021)
