Tulipa mieleen…
Ihmisen ikäkehityksessä puhutaan elämän formatiivisesta vaiheesta. Sen aikana kuultu ja omaksuttu musiikki saa erityismerkityksen koko loppuelämäksi. Jos tuo vaihe osui 60-70-luvuille, niin ei se huono ollut.
LP-levy vakiintui keskeiseksi julkaisuformaatiksi ja samalla tapahtui merkittävä kvaliteettimuutos. Vielä 1969 Suomen kokonaislevymyynnistä oli puolet singlejä, mutta etenkin maailmalla luovaa panosta alettiin suunnata enenevästi albumeihin. Aikaisemmin pop-LP:t olivat sisältäneet yhden tai kaksi hittiä ja kymmenen ohitettavaa täytebiisiä – 60-luvun puolenvälin jälkeen LP-levyistä alettiin rakentaa täysipainoisempia kokonaisuuksia.
Kun aiemmin LP-listojen kärkeen oli usein noussut levyjä, joiden musiikki pohjautui musikaaleihin tai Hollywood-elokuviin, alkoi tilanne 60-luvulla kääntyä hiljalleen. Sen jälkeen siirtymä vakiintui: myydyimpien levyjen listat valtasivat pääosin rock- ja pop-genreen kuuluvat äänitteet.
Myydyimmät levyt 1956 - 1970
USA Englanti
1956 Calypso – Harry Belafonte Carousel – Soundtrack
1957 My Fair Lady – Broadway Cast The King and I – Soundtrack
1958 My Fair Lady – Broadway Cast My Fair Lady – Broadway Cast
1959 Peter Gunn – Henry Mancini South Pacific – Soundtrack
1960 Sound of Music – Broadway Cast South Pacific – Soundtrack
1961 Camelot – Broadway Cast G.I. Blues - Elvis Presley
1962 West Side Story – Soundtrack West Side Story – Soundtrack
1963 West Side Story – Soundtrack With the Beatles – The Beatles
1964 Hello, Dolly - Broadway Cast Beatles for Sale – The Beatles
1965 Mary Poppins – Soundtrack Sound of Music – Soundtrack
1966 Whipped Cream – Herb Alpert Sound of Music – Soundtrack
1967 More of the Monkees – The Monkees Sgt. Pepper – The Beatles
1968 Are You Experienced – Jimi Hendrix Sound of Music – Soundtrack
1969 In-A-Gadda-Da-Vida – Iron Butterfly Abbey Road – The Beatles
1970 Bridge Over Troubled Water – S & G Bridge Over Troubled Water – S & G
Sähköt sain, kitaraan…
Sähkökitara ilmestyi sodanjälkeisen sukupolven kannalta oikeaan aikaan. Se antoi kapinoivalle nuorelle miehelle lupauksen jostain muusta kuin faijan homeisesta haitarimeiningistä. Totaalinen isänmurha sisälsi vielä liian suuriksi nousevia riskejä – niinpä repertuaariksi valikoitui sellaisia rock-klassikkoja kuin Heili Karjalasta, Metsäkukkia ja Vanhan kartanon kehräävä rukki.
Murrosikäisen nuoren kädessä sähkökitara on väkevä ase. Yksilöllistymisprosessin haavoittuvassa ja herkässä vaiheessa syntyy helposti akuutti resurssipula: omat impulssit ja tavoitteet, hartioille lasketut odotukset, seksuaalinen levottomuus, kunnioituksen ja ihailun saavuttaminen – kaikkeen liittyy epävarmuutta tai uhkaa. Veistotunnilla väsätty sähkökitara voi jo tuoda respektiä, ja pienellä harjoittelulla finninaamainen koltiainen alkaa saada statusta jota urheilijaporukassakin voidaan kadehtia.
Vaikka alkuaikojen soittimet olivat yleensä kurjia ja köpöisia vempeleitä ja vahvistimet tiesmitä vanhoja radioita, sähköisen äänen herättämä voiman tunne on ollut palkitseva kokemus sadoilletuhansille nuorille. Edelleen myydään maassa vuosittain 30 000 kitaraa – joka päivä siis 80 skebaa! Jokainen sen tietää: peilin edessä vedetty E-sointu potikat kello viidessä lyö värit päälle, nostaa jalat maasta, herättää karjuvan pedon.
Soittajan identiteettiä hakiessaan ei silti yleensä joutunut olemaan vain oman minuutensa varassa. Puutteellinenkin soittotaito kävi kurantista vaihtoarvosta, koska sen avulla sai osallisuuden ryhmästä, bändistä.
Vanhempien hoivaavasta piiristä irtautuva nuori löytää silloin uuden ryhmäyhteisyyden. Itserakentumisen projekti ei olekaan vain narsistinen itseriittoisuushanke, vaan sisältää myös riippuvuutta, neuvottelua, jatkuvaa itsesäätelyä. Myöskään ulkoista todellisuutta, tappioita, eikä suosiotakaan, tarvitse kohdata yksin.
Omaa aikuisidentiteettiä ja erillisyydentunnetta rakentavalle nuorelle miehelle tuon aikakauden kapinallisen rockmusiikin avaamat mahdollisuudet tulivat tarpeeseen. Sähköisesti vahvistettu manifesti omasta itsellisyydestä julisti ikuista murrosta sukupolvien välille. Kotonaan yksinäiseen pyristelyyn päätynyt nuori voimaantui treenikämpällä, jossa Eros ja mielihyvä lääkitsivät taistelussa kärsinyttä mieltä. Lisää voimaantumista sai kun Systeemin vastainen taistelu kääntyi sovituksen kokemukseen: Ruis-Rockin synnyttäminen osoitti, että systeemi saattoi olla myös responsiivinen. Ja kun sukupolven yksittäiset hipit kaikilta pikkupaikkakunniltakin kokoontuivat täysin yllättävässä fyysisessä vahvuudessa, oli nuorisokulttuurin olympianäyttö annettu.
Nuori mies haluaa tehdä sankaritekoja. Kun ne on tehty, tullaan lopulta regeneratiiviseen vaiheeseen. Siihen kuuluu tehdyn ymmärtäminen ja opitun siirtäminen eteenpäin. Kirjoitetaan omaa historiaa, siinä ohessa aika monen muunkin. Yksilöllisyys liittyy kollektiiviin – tai paremmin sanottuna ryhmään (”kollektiiviin” olemme ehkä kuitenkin liian antiautoritaarisia).
Vanha jengi nuortuu muistellessaan
60’s ja 70’s -tapahtumissa on luokkakokouksen tuntua. Uusinnetaan sitä elämänvoimaista kokemusta, jonka kaikki tietävät. Onhan se vähän regressiiviseen, ehkä symbioottiseenkin yhteyteen hakeutumista, mutta tilapäistä, eivätkä elämän realiteetit siitä kärsi.
Jos 60-luvun liikehdinnässä orastava minuus olisikin pitänyt uhrata kollektiiviselle liikkeelle, ei ryhmäimulla tässä enää suurta valtaa ole. Molok ei vaadi uusia uhreja, kaikki ovat omansa suorittaneet, luokalta on päästy.
1960-luvun vaikutus elää edelleen: marraskuussa 2019 otetussa kuvassa The Strangers on keikalla Back To The Sixties -yhdistyksen järjestämässä The Beat Goes On -tapahtumassa Savoy-teatterissa. Muusikot vasemmalta oikealle ovat Nono Söderberg (kitara), Antero Jakoila (kitara), Ande Päiväläinen (rummut) sekä Kari Bergström (basso). Taustaprojisoinneista vastasi Marja Suurmunne. Kuvaaja on Aki Schadewitz.
Kuten koulussakin, kaikki eivät tunne kaikkia muita erityisen hyvin, eivätkä kaikki ole ylimpiä ystäviä. Mutta toveruudesta ja kohtalonyhteydestä voidaan puhua, ja kyllä niissä tilaisuuksissa on puhuttukin. Eikä niissä konserteissa kukaan arvostele toisten bändien soittajia: jokainen tietää miten vaikeaa se on.
Yhteen tuleminen on ollut pitkän historian päässä – monilla 40 vuoden tauon jälkeen. Eri puolilla kaupunkia kerääntyy miesporukoita biitin äärelle. Uudelleen kootuissa bändeissä on tehty sama havainto: kyl lähtee.
Kamatkin on nyt paremmat. Kotona rouva saa todeta, että joka viikko se lähtee, ja palaa, eikä siitä tarvitse murhetta kantaa. Täysin järjissään olevat yliopistotason äijät voivat istua kerran kuussa Beatles-seminaarissa tutkimassa laskevia bassokuvioita, dim-sointuja tai sointusubstituutioita.
Aina välillä treenejä joudutaan siirtämään, koska laulajan, kitaristin, basistin urkurin tai rumpalin selkä / polvet / kädet on sökönä. Taistelu vaatii hintansa, mutta ei sitä yleensä soittaminen ole aiheuttanut.
Nuorena ihminen katsoo eteenpäin, vanhana taaksepäin. Keski-ikäisenä vilkuilee vähän hämmentyneesti joka puolelle. Ja aina välillä eksyy vinyylilevysoittimeen biitles ja rolling stouns.
Heti samalla viikolla ostin sen
levysoittimen aataminaikuisen
tuli viidakkosoundi olohuoneeseen
äitini sanoi minun seonneen
En kauheasti kadu vaikka sekosinkin
niin saamaton, ujo olin aiemmin
vaikka en kadulla kohkaisi
niin minua rohkaisi Biitles ja Rolling Stouns.
Olen hakannut portteja lapsuuden
ja repinyt haavoja nuoruuden
olen koukussa, jäässä ja tunnoton
tuskin tiedän missä elämäni on
Minä kaipaan takaisin viidakkoon
aistien, tunteen aallokkoon
vesi solisee, tuuli humisee
ja vieläkin kolisee Biitles ja Rolling Stouns.
Kari Purssila: ”Biitles ja Rolling Stouns”
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2022. Vastaavan tyyppisiä musiikkiin ja sen tekemiseen eri kanteilta uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
