Nayteikkuna

A&H Prime – priimaa pukkaa

 

Allen & Heath Prime on astetta vaativammille käyttäjille suunnattu kahdeksan-kanavaisten tulo- ja lähtökorttien sarja, jolla moduuli-rakenteisen DX32-lavarasian saa viritettyä huippuunsa. 

 

DX32-lavarasia sopii käytettäväksi dLive-, Avantis- (Riffi 1/2020) ja SQ-sarjan (Riffi 2/2018) miksereiden kanssa, joten Prime-kortit kiinnostanevat suurta osaa Allen & Heathilla miksaavista. Muunnintekniikka on 32-bittistä ja valmistajan mukaan tarkoituksena on painaa särö- ja kohina-arvot mahdollisimman mataliksi. 

Tiedonsiirto lavarasialta mikserille tapahtuu valmistajan omaa DX-protokollaa käyttäen. Se mahdollistaa 32 kanavan siirtämisen suuntaansa kahden laitteen välillä, 96 kHz:n näytetaajuudella (lisätietoja Allen & Heathin verkkoprotokollista löytyy Riffissä 1/2020 julkaistun Avantis-arvostelun yhteydestä sekä valmistajan verkkosivuilta). Liityntä voi olla myös kahdennettu, mikäli käytettävä mikseri sitä tukee.

DX32:ssa on neljä korttipaikkaa, joihin käyttäjä voi valita omalta kannaltaan tarpeelliset täytteet. Kaikki kortit ovat kahdeksankanavaisia ja mihin tahansa korttipaikkaan voi asentaa joko tuloja tai lähtöjä sisältävän kortin. Digitaalisten AES/EBU-normia noudattavien korttien ohessa ovat perustason analogiset tulo- ja lähtökortit, joille Prime-versiot ovat ikään kuin se ylellisempi vaihtoehto.

 

Korttien asentaminen

Laitteet tulivat suoraan pahvilaatikoissa maahantuojalta, joten pääsin myös asentamaan kortit itse. Puuha on verraten yksinkertaista: DX32:sta poistetaan suojalevyt ja kortit työnnetään paikalleen, jonka jälkeen kiinnitys varmennetaan ruuvilla.

Ensimmäisen kortin asennus sujuikin vaivattomasti, ja kahdeksan analogitulon viipale asettui sijoilleen tuota pikaa. Erityisen kiitoksen ansaitsevat jousin levyyn kiinnitetyt ruuvit, jotka eivät pääse ripeämmässäkään puuhassa hukkumaan.

Saatesanoissa kehotetaan noudattamaan erityistä varovaisuutta, ettei asennuksen aikana epähuomioissa väännä kortin liittimen pinnejä. Pidin neuvoa perusteltuna, joten annoin melko helpolla periksi, kun en jostain syystä meinannut saada analogilähtöjä sisältänyttä korttia asentumaan nätisti toiseen korttipaikkaan. En halunnut ottaa riskiä, että päätyisin tarpeettoman voimankäytön takia lunastamaan tärväytyneen ulostulokortin kevään peruuntuneiden keikkojen takia jo entisestään keventyneellä lompakolla… Niinpä päätin suosiolla laittaa kortin kolmanteen korttipaikkaan, johon se asettuikin ongelmitta.

Fyysisen asennuksen jälkeen laite on suoraan käyttövalmis, mikseri tunnistaa käytössä olevan lavarasian automaattisesti eikä mitään asetuksia tarvitse sen kummemmin säätää.

 

Suorituskyky

Testijärjestelmän mikserinä oli dLive CDM-32, jonka omia etuasteita käytin vertailukohtana. Yhteys tietokoneeseen solmittiin Dante-kortilla, 96 kHz:n näytetaajuudella. Kuuntelu hoitui laadukkailla kuulokkeilla ja kuulokevahvistimella.

Jottei äänenlaadun arviointi jäisi pelkästään omien hatarien mielikuvieni varaan, tein myös muutamia objektiivisia (ei kuitenkaan laboratoriotasoisia) mittauksia. Taajuusvaste oli Prime-korteissa aavistuksen verran suorempi, muttei radikaalisti: dLiven tuloissa ja lähdöissä alin basso ja ylin diskantti tippuivat joitakin desibelin osia enemmän

Tulojen kohinatasot (150 ohmin vastuksella terminoituna) olivat omien mittauksieni mukaan useammalla eri gain-asetuksella liki identtiset, ulostuloissa sen sijaan (ulostulosta Prime-sisäänmenoon mitaten) oli noin neljän desibelin ero Prime-lähdön eduksi. Myös säröarvoissa oli havaittavissa eroa Prime-kortin eduksi, mutta erojen suuruusluokka oli omissa mittauksissani promillen osia.

Impulssivasteessa Prime-sarjan korteissa oli nähtävissä vähemmän esi- ja jälkisointia. Näiden mittaustulosten merkityksestä äänenlaatuun en osaa ottaa sen enempää kantaa muutoin kuin että eroa on löydettävissä.

 

No miltä se sitten kuulostaa?

Edellä kerrotun perusteella voi jo päätellä, että kuuntelukoe on vähintäänkin haastava. Niinpä ajoin saman signaalin myös useita kertoja saman ketjun läpi kokeillakseni, saisinko sillä tavalla selkeitä eroja esiin. Edes kahdeksan kierroksen jälkeen erot alkuperäiseen eivät olleet huimia kummassakaan tapauksessa. Osittain sokkona kuunnellen minulla oli vaikutelma, että Prime-korttien läpi kulkenut signaali erosi alkuperäisestä vähemmän, mutta kummankin laatua pitäisin vähintäänkin riittävänä. 

Mikäli haussa on Suomen klubeilla keikkailevalle rock-bändille parannusta yleissoundiin, uskon, että samalla rahalla voi saada merkittävästi suurempia parannuksia jossain muussa kohden signaaliketjua. 

Mutta mikäli käyttäisin kyseisiä miksereitä äänitysstudiossa tai miksei vaikka broadcast-toiminnassa, voisin kyllä harkita sijoitusta Primeen keskeisiä kanavia varten, ensisijaisesti ehkä mielenrauhani takia. Mahdollisesti myös asiakashankinnan näkökulmasta – vain parasta teille, sir!

 

Allen & Heath Prime

”Hi-end”-liityntäkortit DX32-lavarasiaan

Prime Input
• 8 analogista mikrofoni/linjatuloa
• 32-bittinen muunnos
• näytetaajuus 96 kHz
• hintaluokka noin 3000 euroa

Prime Output
• 8 analogista lähtöä, balansoitu
• 32-bittinen muunnos
• näytetaajuus 96 kHz
• hintaluokka noin 1500 euroa

Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2020. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. 

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

 

31.07.2021
|
Niko Laasonen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy