Nykytekniikan hienous: kuusi erilaista vahvistinta ja 18 efektiä alle 12 kilon yhteispainon. Ja siihen mahtuu mukaan myös 12-tuumaisen kaiuttimen massa.
Catalyst-sarjaan kuuluu kolme mallinnusstekniikkaan perustuvaa komboa, joiden soundivarannot ovat identtiset. Eroa on vahvistintehossa sekä kaiutinvarustelussa. Kookkain malli on saanut matkaansa kaksi 12-tuumaista kartiota 200-wattisen vahvistimensa tarpeisiin, 100-wattinen ja nyt kokeiltu 60-wattinen versio pärjäävät yhdellä ämyrillä.
Mallinnustekniikan edelläkävijöihin lukeutuva Line6 täyttää näillä hetkillä 20 vuotta ja näkemystä löytyy. Niinpä kombon sisältämät mallinnokset eivät ole joidenkin nimettyjen esikuvien jäljitelmiä, vaan ne on koodattu ilmentämään Line6:n omaa näkemystä tietynlaisista vahvistimista. Valikoima ulottuu putipuhtaasta hi gain -jyrinään ja välille mahtuu erilaisia tulkintoja reunoiltaan hieman rapsakasta sekä ytimiään myöten tummapaahtoisesta säröstä. Soinnin perussävy ja säröytyminen vaihtuvat aina jokaisen kuuden mallin kohdalla omanlaisekseen. Samoin tapa, jolla soundi reagoi soittodynamiikkaan.
Vahvistinmallin valinta hoituu kuusiasentoisella Selector-kiertokytkimellä, joka palvelee myös kahta muuta tarkoitusta: namikalla valitaan käyttöön myös efektityypit ja selataan 12 muistipaikkaan tallennettuja soundi-kokonaisuuksia, joista jokainen sisältää vahvistintyypin valinnan lisäksi kaikkien säätimien sekä efektien valinnat ja asetukset.
Viidessä vahvistinmallisssa voi justeerata säröytymistä makunsa mukaiseksi erillisten gain- ja volume-säätöjen ansiosta, mutta Cleaniksi nimikoitu malli pysyy puhtoisena kaikilla gain-asetuksilla. Senkin kyllä sitten saa muroutumaan ottamalla avuksi boostin, jonka tuomaa lisävahvistusta voi säätää portaattomasti. Sillä voi ajaa vahvistimen etupään melko reippaastikin rosolle myös Cleanin tapauksessa.
Äänensävyn muotoiluun Catalystissä on vallan käypä kolmialueinen ekvalisaattori, jota täydentää perinteisen putkivahvistimen varustuksiin usein kuuluva presence-säätö. Kuten muutkin soundin ominaisuudet, myös ekvalisaattorin säätimien toimintatapaa on viilattu aina vahvistinmallin mukaan.
Efektit kuuluvat nekin Catalystin antimiin ja saman aikaan käytössä on kaksi eri tehostetta, joille on omat voimakkuudensäätimensä.
Ulkoisten efektien käyttäjiäkään ei ole unohdettu, Catalystissä on myös etu- ja pääteasteiden väliin sijoittuva efektilenkki.
Kaksi kanavaa ja manuaali päälle
Catalyst on monikerroksinen peli. Jos painaa kojetaulun Manual-näppäimen alas, voi soundin rakentaa suoraan kombon omilla säätimillä aivan kuten millä tahansa vahvistimella. Toiminta on silloinkin varsin suoraviivaista – lukuun ottamatta efektityyppien valintaa, jossa pitää pikkuisen kikkailla eri vaihtoehtojen selailussa.
Tälläkin käyttötavalla vahvistimessa on oikeastaan kaksi eri soundia valmiudessa, sillä boostin voi polkaista ulkoisella kytkimellä lennosta päälle ja pois. Kyseessä ei ole täyden kaistan neutraali lisävahvistus, vaan toiminto vaikuttaa säröytymisen ohessa myös soinnin sävyyn.
Jos ja kun saa Manual-tilassa rakennettua itseään palvelevan soundin, sen voi myös tallentaa vastaisen varalle. Line6 on nimikoinut kaksi pikavalintapainiketta kanaviksi A ja B, mutta pikemminkin kyseessä ovat muistipaikat A ja B.
Tällaiseen muistipaikkaan voi tallentaa kaikki soundin asetukset aina vahvistintyypistä alkaen ja efektivalintoihin ulottuen. Erillisen gain- ja volumesäädön ansiosta muistipaikkoihin tallennettavat soundit saa myös sovitettua toisiinsa äänenvoimakkuuden osalta, jolloin niiden vaihtelu soiton aikana on sujuvaa.
Vahvistimen tuottaman äänimäärän pääsäätö on sitten vielä erikseen, eikä sekään ole ihan lopullinen sana asiaan. Takalaidasta kun löytyy päätevahvistimen teholle vielä nelipykäläinen valitsin, jolla koko laitos voidaan skaalata esiintymislavalle sopivasta treenikämppään mahtuvaksi tai kotioloihin soveltuvaksi. Täysi mykistys kuulokesoittoa varten onnistuu sekin. Sanoinko jo, että Catalyst on monikerroksinen peli?
Helmet talteen
Ja kerroksia on vielä lisääkin. Suoraan omalla näppäimellään valittavien A- ja B-kanavien alla on piilossa lisää muistipaikkoja. Niitä pääsee selaamaan samalla kiertokytkimellä, jota käytetään vahvistin- ja efektityyppien valintaan, ja kummallakin kanavalla on omat kuusi paikkaansa soundien tallentamiseen. Keikkaa varten Catalystiin voi siis ohjelmoida kaikkiaan 12 valmista soundia, joiden lisäksi käytössä on myös Manual-tila.
Tämän on paljon, olkoonkin että muistipaikkojen hallinta on vahvistimen omilla namikoilla kömpelöä. Kummallista kyllä, valmistajalla ei ole Catalystiin omaa monitoimista kontrollipedaalia, jolla voisi selata muistipaikkoja. Ulkoinen kahden polkukytkimen pedaali kyllä löytyy, mutta sen toiminnot on pelkistetty kanavanvaihtoon, boostin ohjaamiseen ja efektien päälle/pois-napsutteluun.
Sarjan kaksi kookkaampaa komboa on tosin varustettu midi in -liitännällä, joten niiden ohjaus yleispätevällä kontrollerilla onnistuu. Ja kaikissa kolmessa on myös midiä ymmärtävä USB-liitäntä.
Sukellus syvemmälle
Vaikka perussoitto sujuukin vallan mainiosti kitara, piuha ja vahvistin -periaatteella, avaa Catalyst Edit -aplikaatio niin monta lisäominaisuutta käyttäjälle, että ohjelman hankintaa voi pitää lähes pakollisena. Applikaatiosta on omat versionsa Android- ja iOS-mobiileille sekä Mac- ja Windows-tietokoneille, ja se on ilmainen.
Efekteistä applikaatio avaa säädettäväksi lukuisia hyödyllisiä parametrejä, ja itsessään mainion kohinaportin säätö käy Edit-apilla suit sait. Samalla avautuu ominaisuuksia, joita ei kojetaulun perusteella arvaisi olevankaan, kuten virtuaalivahvistimen nyykähdystä jäljittelevä SAG-säätö.
Edit-applikaatiolla pääsee käsiksi efektien parametreihin, mutta myös sellaisiin toimintoihin, joita ei vahvistimen fyysisillä säätimillä tavoita. Soundien muokkaus ja järjestely muisti-paikkoihin käy sovelmalla todella kätevästi.
Linjasoiton mausteeksi tervetullut kaiutinemulaatio virtuaalisine tallennusmikrofoneineen löytyy sekin applikaation kautta. Kaiutinkaappeja on kolme ja mikrofoneja peräti 16. Ja vaihtoehdot todella myös kuulostavat riittävän erilaisilta antaakseen käytännön apuja niin keikalla kuin USB:n kautta tietokoneellekin soiteltaessa.
Tietokoneeseen liitettynä Catalyst palvelee sujuvasti äänikorttina, joskin on huomioitava, että kuuntelu sen kautta on aina monoa riippumatta siitä käyttääkö kaiutinta vai kuulokkeita. Jamittelu taustamusiikin kanssa tai kitararaitojen äänitys audiosekvensserille sujui kuitenkin ihan hyvällä menestyksellä niinkin.
Efektit peliin
Catalystin kahdesta efektiprosessorista yksi on pyhitetty kaiulle. Valita voi kuudesta taiten koodatusta vaihtoehdosta asetusten ollessa tehtaan jäljiltä yleispäteviä ja sellaisenaan suoraan käyttökelpoisia. Spring, plate, hall ja chamber muodostavat peruskäyttöön monipuolisen kvartetin. Moduloiva kaiku sekä shimmer taas luovat avaruudellisten visioiden maalailuun soveltuvia sävyjä.
Erityisesti kaikujen kohdalla Catalyst Edit -applikaatio osoittautui kerrassaan arvokkaaksi työkaluksi. Kun vahvistimesta itsestään voi säätää vain kaiun voimakkuutta, pääsee applikaatiolla käsiksi myös kaiunnan kestoon ja varsinaista kaikua edeltävään esiviiveeseen (pre delay). Sekä rajataajuuksiltaan säädettäviin basso- ja diskanttileikkureihin, joilla voi suodattaa pois niin alakerran kumuja kuin ylärekisterin turhaa sähinääkin. Näillä konstein kaiun pikkutarkka sovitus kitaran perussoundin mausteeksi onnistuu kätevästi ja tulokset ovat erinomaisia.
Toinen efektiprosessori vaihtaa tehtäväänsä valinnan mukaan ja vaihtoehtoja on 18. Ne on lajiteltu kolmeen kategoriaan: delay, modulaatio tai pitch/filter.
Kuudesta delay-variantista viisi perustuu Line6:n alkuperäisideaan, mutta onpa mukana myös yksi mallinnos, jolle nimetään spesifi esikuva: Maestro Echoplex.
Viiveiden suhteen käyttökelpoisuus on oitis ilmeistä. Niistä saa oivaa maustetta soitolle ihan sellaisenaan ja jälleen applikaatio avaa toiminnan säätelyyn runsaat ja tarkoituksenmukaiset lisäparametrit.
Modulaatio-efekteissä politiikka kääntyy vähän päälaelleen, sillä kaikki kuusi vaihtoehtoa on mallinnettu jäljittelemään jonkun tietyn fyysisen laitteen toimintaa.
Choruksen, phaserin ja flangerin lisäksi valikoimassa ovat leslie, vibrato sekä tremolo. Edelleen erittäin asiallisia huljuttimia, joskin asian toteamiseen tarvitsin näiden kohdalla nimenomaan applikaation tukea. Syystä tai toisesta vahvistimeen valmiiksi tallennetut asetukset vaikuttivat jotenkin yliampuvilta, mutta säätimiin tarttumalla niistä löytyi vaivattomasti oikein mallikkaita soundeja.
Sekä viiveissä että modulaatio-veivauksissa efektin voi täsmätä esitystempoon vahvistimen tap-näppäimelläkin, mutta applikaatiolla säätö onnistuu portaattomasti ja tarkasti.
Kolmas kategoria, pitch/filter, on kaikkein tehostemaisin. Siinä missä viive- ja modulaatioefektit tuntuivat moneen sopivilta, jäi pitch/filter-lohkosta hiukan epäilevämpi olo pelkkää vahvistinta itseään kokeillessa. Onneksi käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse tässäkään ottaa tehtaan presettejä lopullisina totuuksina, applikaatio auttaa tässäkin.
Melkoinen peli
Catalyst on ahdettu niin täyteen ominaisuuksia, että sen täysimittainen hyödyntäminen vaatii perehtymistä ja hieman suunnittelua. Samalla se on kuitenkin niin yksinkertainen, että soittopuuhiin pääsee ihan heti, kun laittaa virrat päälle ja kytkee kitaran kiinni.
Soundien perusolemus on ryhdikäs ja dynaaminen. Jos haluaa täysin puhdasta ääntä, se järjestyy, eikä rankasti yliohjatun sitkon esille saamisessa ole siinäkään ongelmaa. Välille jäävä leveä vyöhyke taas antaa kosolti mahdollisuuksia leikitellä puhtaan ja säröytyvän rajamailla joko kitaran volume-potikkaa apuna käyttäen tai pelkästään soittodynamiikalla ohjaillen.
Vahvistinmallit itsessään ovat ilmeikkäitä ja tasapainoisia. Ne ovat myös riittävän erilaisia tarjotakseen todellisia vaihtoehtoja toisilleen.
Sovitus kitaran ja soitettavan tekstin suhteen hoitui hyvin kevyillä sävynsäätimien käännöillä ja oikeastaan vain turboahdettua hevijunttaa etsiessä tuntui siltä ettei sellaista liioitellun tanakkaa ja keskeltä syvälle kuopalle kaivettua soundia aivan löydy. Toisaalta 12-tuumainen kartio takaa avonaisessa kopassa ei akustisesti tuota sen tyyppistä soundia oikein mitenkään, ja kaiutinsimuloinnin kera linjaan soitettaessa tuohonkin päämäärään pääsi paljon uskottavammin kuin ämyrin kautta kuulostellen.
Hieman epäilevä olo jäi Catalystin viritysmittarista, jota käytetään efektien päälle/pois-kytkimien ja Tap tempo -napin yhteispelillä. Huomaavaista kyllä, että tällainen lisätoiminto on vahvistimeen sisällytetty, mutta niin kätevä se ei kyllä taida olla, että kovin moni haluaisi keikalla kääntää selkänsä yleisölle ja tukeutua siihen virittämisessä. Huomaamattomasti sijoitettavia pedaali- ja klipsivirittimä on kuitenkin markkinoilla runsaasti ja kohtuulliseen hintaan, ja niiden näytöt on usein visuaalisesti kehittyneempiä kuin kolmen merkkivalon ja virityssuuntia osoittavan kahden nuolen yhdistelmä.
Kombon oma efektiosasto täyttää perustarpeet, eikä mikään estä käyttämästä ulkolaitakalustoa ennen vahvistinta tai sen efektilenkkiiin kytkettynä.
Toiminta tietokoneen kanssa pelasi sekin saumattomasti ja kuuntelun monofonisuudesta huolimatta kitararaitojen tallennus audio-ohjelmaan sekä soundien ruuvailu applikaatiolla sujuivat takkuilematta.
Line6 kertoo, että Catalyst toimittaa USB:n kautta tietokoneelle neljän kanavan verran audiota ja takaisin päin saman määrän. Testin perusteella kyseessä on kuitenkin kaksi paria monokanavia, joista ensimmäinen sisältää Catalystin soundin efekteillä höystettynä, jälkimmäinen kuivana. Minkäänlaista keinoa muuttaa näitä asetuksia en löytänyt kokeilemalla, käyttöohjeen kautta tai valmistajan videoita tutkimalla. Ehkäpä tulossa on jokin ohjelmistopäivitys, jossa neljän kanavan siirtoon implementoidaan lisäominaisuuksia, kukapa tietää.
Niin tai näin, jollei halua kytkeä aina tietokonetta harjoittelukumppaniksi, niin takalaidan aux in -jakkiin voi liittää ulkoisen audiosoittimen myös analogisesti.
Kokonaisuutena Line6 on toteuttanut erittäin monipuolisen, mutta helposti lähestyttävän vahvistimen, joka taipuu monen genren ja soittotyylin tarpeisiin. Hinnaltaan Catalyst sijoittuu koululaisen harrastusbudjettiin sopivaan kategoriaan, mutta soundeiltaan ja toiminnoiltaan se passaa kyllä ihan aikuiseen makuun, eikä sen kanssa iltamiin lähtöä tarvitse ollenkaan nolostella. Päinvastoin – näin kevyttä vahvistintahan kantaa keikalle ylpeästi selkä suorana, ja lauteille päästyä voi leuka jos toinenkin loksahtaa hämmästyksestä.
Line 6 Catalyst 60
Mallintava kitarakombo
• kuusi mallinnettua vahvistintyyppiä
• 18 efektiä
• kolme ”kanavaa”: A, B, Manual
• 12 muistipaikkaa kanavien tallennukseen
• nimellisteho 60 wattia
• 12-tuumainen custom-elementti
• liitäntä kahden kytkimen ohjauspedaalille
• efektilenkki
• balansoitu DI-lähtö, audiomaaton erotus kytkimellä
• aux in (3,5 mm)
• kuulokeliitäntä, (mono, 6,3 mm)
• USB-liitäntä tietokonetta varten
• soundien säätö ja ohjelmointi myös Edit-applikaatiolla
• hintaluokka 300 €
Lisätiedot: F-Musiikki
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2022. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
