Sennheiser ew D1 – huoleton langaton

Digitaalinen ew D1 toimii lupavapaalla 2,4 GHz:n taajuusalueella ja muutoinkin sen suunnittelussa on panostettu käytön helppouteen. Nyt ei tarvita spesialistia järjestelmän virittämiseen.

Sennheiser ew D1 skannaa taajuusavaruuden omatoimisesti, valitsee vapaan liikennöintikanavan ja virittää sille myös varakanavan, jolle liikenne siirtyy mahdollisessa häiriötilanteessa. Systeemi osaa myös päivittää valitsemansa taajuudet uusiin, mikäli tilanne ympäristössä muuttuu käytön aikana.
Kaksikanavaisuuden lisäksi viestiyhteys on varmistettu perinteisellä diversity-tekniikalla: vastaanottimessa on kaksi antennia ja laite osaa vuorotella sen mukaan kumman signaali on vahvempi.

Vastaanottimen näyttö on selkeä ja sen kontrasti säädettävä. Etulaidan kookas vihreä valo ilmaisee, että radioyhteys pelaa kuten pitää. Jos lähetin on päällä, mutta vaiennettu sen omalla mute-kytkimellä, ilmaantuu näyttöön asiasta kertova teksti. Valon vaihtuminen punaiseksi kertoo, että lähetin on kytketty kokonaan pois päältä tai radioyhteys totaalisesti poikki.

Käyttökuntoon laitto on yksinkertaista. Taajuuksien valinta on täysin automaattista, mutta lähettimen vaihto esimerkiksi käsimikrofonista vyö/taskulähettimeen vaatii uuden parituksen. 

Jonkin verran kannattaa kuitenkin varata aikaa esivalmisteluun ennen keikkaa. D1 on varustettu omalla itsenäisellä diagnostiikallaan, joka seuraa yhteyden kelpoisuutta ja osaa myös raportoida siitä. Kun laitteet on ensin napsaistu päälle ja yhteys lähettimestä vastaanottimeen on muodostunut, kytketään vastaanottimen Walk test -toiminto päälle.
Sen jälkeen kuljetaan lähettimen kanssa lavalla tai tapahtumapaikalla niissä pisteissä, joissa tilaisuuden aikanakin on tarkoitus liikkua. Vastaanotin analysoi saapuvan signaalin laatua ja jos kantavuus jossain kohdissa heikkenee liiaksi, piirtyy näytölle sen merkiksi varoituskolmio. Se ilmaantuu, jos kuudesta antennisignaalin voimakkuutta ilmaisevasta palkista neljä on jossain vaiheessa pimentynyt.
Käytännön kokeiden perusteella turvamarginaalia on vielä silloinkin käytössä, sillä ääniyhteys pelasi niissäkin tilanteissa katkeilematta.

Hälytys kuitataan testin päätteeksi erikseen pois ja vastaava varoitus näkyy myös käsikapulan näytöllä, joten mikrofonin kanssa tepastellessaan äänihenkilö voi kätevästi omin päin kartoittaa etukäteen ne alueet, joita solistin kannattaa kenties keikalla vältellä. Vyö/taskulähettimessä ei omaa näyttöä ole, ja viesti on luettava nimenomaan vastaanottimelta – tilausta siis assistentille. 

Valmistaja lupaa ihanteellisessa tilanteessa toiminnan jopa 15 samanaikaiselle kanavalle. Käytännössä kanavamäärä riippuu aina ympäristöstä. D1 käyttää samaa taajuusaluetta mm. WLAN-verkkojen, bluetooth-laitteiden, langattomien puhelinten, kameroiden salamavalojen radiolaukaisimien, itkuhälyttimien yms. kanssa.
Testiympäristö ei liene näiltä osin stressaavin mahdollinen, mutta useiden paikallisverkkojen ja muun ympäröivän liikenteen vuoksi kuitenkin kohtuullisen kuormittunut. Näissä oloissa D1 pelasi hienosti ja mikäli lähetyskanavan vaihtoon oli tarvetta kesken kaiken, asia ei ainakaan millään tavoin käynyt ilmi audiolaadussa.

Työkaluja pakki täynnä

Sennheiser ew D1 tarjoaa myös keinoja äänen muokkaamiseen. Vastaanottimesta löytyy mm. musiikkikäyttöön ajateltuja ja varsin toimivia valmiita ekvalisointeja esimerkiksi akustiselle kitaralle ja laululle, sekä tehostemaisia taajuusvasteita kuten megafoni- ja puhelinsoundia. Yleiskäyttöinen dynamiikkapuristin toimii soft-valinnalla diplomaattisesti, mutta kyllä sillä saa hard-asetusta käytettäessä ja kitaralla funky-komppia soittaessa plektran sivalluksiin tyylin mukaiset ja selvästi lytistyneet alukkeetkin. Laulua varten on tarjolla on myös de-esser, varsin asiallisen tuntuinen sekin.

Oman elämänsä ekvalisoijille on tarjolla seitsenalueinen graafinen korjain, jonka vaikutus on +/-12 dB kaistaa kohden, noin 1,5 oktaavin jaotuksella.

Lähettimeltä vastaanottimelle siirrettävä signaali on digitaalinen ja sen taajuuskaistaksi ilmoitetaan 20 – 20 000 Hz ja dynamiikka-alueeksi >135 dB A-painotuksella. Käytännössä ihmisääni kuulosti luontevalta ja sekä soundi että soittotuntuma niin kitaralla kuin bassollakin olivat erinomaisia: ääni syttyy ryhdikkäästi ja välittömästi, ja se soi terveesti luonnolliseen vaimentumiseensa asti.
Tanakkaa tekoa

Metallikuorinen vastaanotin on jämäkkä ja erillisen virtalähteen johdolle on takalaitaan asennettu kunnollinen vedonpoistoankkuri. Antennit istuvat napakasti ja ne saa kuljetuksen ajaksi käännettyä sivuun. Koko setti toimitetaan muovisalkussa, jonka toppauksissa on valmiit kolot järjestelmän joka komponentille.

Audiolähdöt on järjestetty XLR-liittimellä ja TRS-jakilla. Jälkimmäinen sopii myös kitarakäytössä suoraan pedaaliston tai vahvistimen syöttämiseen, kunhan vastaanottimesta asettaa lähtösignaalin tason vain sopivalle voimakkuudelle. Valittavana on joko mikrofoni- tai linjataso krouvimpaan skaalaukseen ja hienosäätönä lisävahvistusta aina 30 desibeliin asti.

Kokeilussa kävi kaksi settiä, joista ensimmäinen oli varustettu perinteisellä solistimikrofonilla. Rungon uumenista esiin liukuva paristopesä aukeaa sulavasti ja lukittuu napakasti suljettaessa. Käsittelyäänten vaimennus on asiallista ja samaan runkoon voi valita jonkin kuudesta eri kapselista.

Pienenä miinuksena kirjataan se, että käsimikrofonin näyttö on upotettu ikkunansa taakse verraten syvälle runkoon ja kun se ei ole valaistua mallia, niin tekstien tihrustaminen on hämärässä työlästä. Jos edullisen hinnan täytyy jossain näkyä niin mielummin sitten kuitenkin tässä eikä jossain audiolaatuun liittyvässä tekijässä.

 

Vyö/taskulähetin ja kitaralle tarkoitettu johtoadapteri jättivät nekin positiivisen jälkimaun. Kierteellä lähettimeen lukittuva sovitejohto kitarakäyttöä varten on pituudeltaan reilun metrin. Lyhyemmälläkin kyllä pärjäisi.
Rasia kiinnitetään ohjeen mukaisesti vähintään 20 sentin päähän soittimen mikrofoneista – esimerkiksi kitarahihnaan tai vyöhön soittajan selkäpuolelle. Joissa se myös pysyy tiukasti, kiitos pätevän jousi-pidikkeen. Lähetin itsessään on sekin jämerää tekoa ja paristopesä istuu tässäkin mallissa napakasti paikoilleen.

Molemmat lähettimet toimivat joko kahdella AA-paristolla tai BA 30 -akulla ja käyttöajaksi ilmoitetaan paristoilla kuusi tuntia, akulla jopa 11 tuntia.

Kuten käsikapulan, myös vyölähettimen mute-kytkin sulkee audiolinjan häiriöttömästi. Vyölähettimen vihreä valo muuttuu mykistyksen merkiksi keltaiseksi, ja silloin voi huoletta esimerkiksi vaihtaa kitaraa täysin äänettömästi. Vastaanottimen näyttöön ilmestyy iso muted-teksti, joten muukin miehistö pysyy tilanteen tasalla.

Kitarakäyttöön liittyen on todettava, että D1:n tasku/vyölähettimen automatiikka tunnistaa todella hienosti soittimen signaalitason – kokeilin testin aikana systeemiä akustisen kitaran lisäksi bassolla sekä kolmella hyvin erilaisen signaalitason tuottavalla sähkökitaralla, ja lähetin toimi jokaisen kanssa esimerkillisesti. Ei minkäänlaista tarvetta erilliselle käsisäädölle.

Ja edellinen luonnehdinta oikeastaan kuvaa ew D1:tä noin yleisemminkin: se on huoleton, helppo ja äänenlaadultaan erinomainen.


Sennheiser ew D1

Digitaalinen langaton

• toimii lupavapaalla 2,4 gHz:n taajuusalueella
• automaattinen viritys pää- ja varataajuuksille
• max. 15 samanaikaista järjestelmää
• digitaalinen siirto: 24-bittiä 48 kHz:n näytetaajuudella, aptX Live® -kodekilla
• 7-alueinen eq: 50, 125, 315 ja 800 Hz 
sekä 2, 5 ja 10 kHz
• dynamiikan hallinta: ei käytössä / soft / hard
• de-esser

Suositushinnat:
• setit eri mikrofonivaihtoehdoilla alkaen 867 e
• setti vyölähettimellä ja instrumenttisovitteella 805 e

Lisätiedot: Sennheiser Suomi
 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 2/2015. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.

Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

 

18.08.2016
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy