Nayteikkuna

Kulttuurialan tukipaketit eri Pohjoismaissa – osallistu webinaariin

Kulttuuri kuuluu kaikissa Pohjoismaissa aloihin, joita yhä jatkuva pandemia on koetellut kaikkein pahiten. Kansalliset kriisituet ovat olleet hyvin samankaltaisia eri maissa, ja toimien vaikuttavuus näyttäisi olleen suurinta musiikki- ja näyttämötaidealalla. Kulttuurialalla on kuitenkin suuria ammattiryhmiä, joiden tulot ovat puolittuneet, joten vain harvan toimijan talous on kasvanut. Nämä tiedot ilmenevät uudesta raportista, jonka Kulturanalys Norden on tehnyt Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta.

 

Nyt on kulunut reilu vuosi siitä, kun korona sulki Pohjoismaiden kulttuurielämän. Festivaaleja peruttiin, museoita suljettiin, ja teatteriesityksiä alettiin suoratoistaa kotiyleisölle. Uudessa raportissa ”Covid-19-pandemiens effekter på kultursektoren i de nordiske landene” analysoidaan pandemian vaikutuksia ja Pohjoismaiden hallitusten tukitoimien tehokkuutta.
– Pandemialla on ollut suuret vaikutukset Pohjoismaiden kulttuurialaan. Analyysi tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan ja viittaa myös kulttuuripolitiikan osa-alueisiin, jotka ovat tärkeä edellytys kulttuurivaihdon säilymiselle pohjoismaisen yhteistyön ytimessä, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

 

Varsin osuvia tukipaketteja

Raportin mukaan pandemian vaikutuksessa kansalliseen kulttuurialaan ei ole nähtävissä selkeitä systemaattisia eroja, vaikka kansallisissa koronarajoituksissa on ollut suuria eroja. Pandemian vaikutukset kulttuuritoimijoihin näkyvät silti selvästi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 
– Pohjoismaiden tukitoimet ja -paketit näyttävät yleisesti osuneen oikeaan. Monissa maissa on kuitenkin ongelmana se, että tuki ei ole tavoittanut toivotusti pieniä toimijoita, lähinnä yksityisyrittäjiä, sanoo Kulturanalys Nordenin toiminnanjohtaja Joakim Boström Elias.

 

Suurimmat kriisituet Norjassa ja Tanskassa

Kaikissa Pohjoismaissa on käytetty melko samanlaisia toimenpiteitä ja kriisipaketteja. Pandemian pahiten kurittama kulttuurituotannon alue on yleisötapahtumat, kuten konsertit, esitykset ja näyttelyt. Kansallisten kriisipakettien vaikuttavuus näyttäisi olleen suurinta musiikki- ja näyttämötaidealalla. Suurimmat kulttuuripoliittiset kriisituet on maksettu Norjassa ja Tanskassa.
Pohjoismaissa on tehty sama havainto kuin monissa kansainvälisissä raporteissa: toimenpiteet eivät ole vastanneet riittävän hyvin kulttuurisektorin työehtoihin tai rahoitus- ja ansaintamuotoihin.

 

Lisää epävarmuutta kulttuurityöläisille

Raportin mukaan pandemia on heikentänyt toimeentulomahdollisuuksia ja lisännyt työ- ja rahatilanteeseen liittyvää epävarmuutta huomattavalla osalla Pohjoismaiden kulttuurityöläisistä. Poikkeuksena ovat tietyt digitaalisuuteen keskittyvät toimijat, jotka ovat pikemminkin kokeneet noususuhdanteen.  Esimerkkeinä ovat elokuvien, tv-ohjelmien ja musiikin suoratoistopalvelut sekä sähkökirjakauppiaat.
Osa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tehdyistä tutkimuksista osoittaa myös, että suuri osa kulttuurityöläisistä harkitsee ammatinvaihtoa.

 

Uhkana kulttuurituotannon kansallistuminen

Pandemian vaikutukset uhkaavat Pohjoismaiden kulttuuripoliittista yhteistyötä, koska maiden välinen vuorovaikutus on vähentynyt.
– Vienee kauan ennen kuin matkoihin ja kansainväliseen yhteistyöhön perustuva kulttuurituotanto palautuu ennalleen. Tämä voi johtaa kulttuurituotannon eräänlaiseen ”kansallistumiseen” ja vähentää mahdollisesti Pohjoismaiden kulttuuripoliittista vuorovaikutusta, Kulturanalys Nordenin toiminnanjohtaja Joakim Boström Elias pohtii.

 

Kutsu: verkkoseminaari 28. huhtikuuta klo 14.00–15.30 (Suomen aikaa)

Tervetuloa suorana lähetettävään verkkoseminaariin, jossa tutustutaan uuden raportin keskeisiin päätelmiin. Mukana keskustelemassa on tutkijoita, taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita koko Pohjolasta. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin välityksellä. Tilaisuuden kielinä ovat skandinaaviset kielet.
 
Osallistujat:
Trine Søndergaard, valokuvaaja ja kuvataiteilija
Joachim Thibblin, Helsingin Svenska Teaternin johtaja
Joppe Pihlgren, Svensk Liven toiminnanjohtaja
Liselott Forsman, Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston toimitusjohtaja
Sabina Westerholm, Reykjavikin Pohjolan-talon johtaja
Joakim Boström Elias, Kulturanalys Nordenin toiminnanjohtaja
Ola Berge, filosofian tohtori, vanhempi tutkija ja raportin kirjoittaja, Telemarksforsking
Camara Lundestad Joof, näytelmäkirjailija ja Norjan kulttuurineuvoston jäsen (moderaattori)
 

Ilmoittautuminen seminaariin tästä.

Lue koko raportti tämän linkin kautta.

28.04.2021
|
Riffi
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy