Kiertue uuden albumin tiimoilta tuo Tommy Emmanuelin jälleen Suomeen. Maailma on muuttunut, mutta mies itse tuntuu vain jalostuvan vuosien saatossa.
– Tulin ensimmäisen kerran Suomeen kauan, kauan sitten, kun soitin pienissä paikoissa kahden uskomattoman innokkaan ihmisen kanssa. Ja sitten se kasvoi ja kasvoi isompiin saleihin. Se on minun unelmani artistina. Haluan soittaa kauniissa saleissa, mutta miten niihin pääsee? Kun olin nuori, minulla ei ollut siitä aavistustakaan. Soitin vain ja yritin tulla hyväksi siinä, mitä tein, aivan kuten nytkin.
Emmanuelin uusi studioalbumi on hiljan valmistunut. Levyllä soittaa maestron lisäksi joukko muita muusikoita, ja kappaleet on toteutettu duettoina. Uransa alusta asti Emmanuelin elämässä on ollut joukko mentoreita, jotka ovat ohjanneet ja inspiroineet innokasta muusikkoa. Ei ole siis ihme, että Emmanuel itse haluaa soittaa muiden kanssa ja jakaa tietojaan ja taitojaan muille auliisti.
– Kohtaan jatkuvasti muusikoita, jotka ovat muuttaneet jollain tapaa elämääni. Harjoittelin hetki sitten upean laulajan kanssa, jota en ollut tavannut koskaan ennen, ja tapasin myös upean lauluntekijän Diane Warrenin. Pääsen myös pian tapaamaan yhtä sankariani – erästä naista, jonka kappaleet saavat minussa aikaan kylmiä väreitä. Pääsen kuulemaan, mitä hänellä on sanottavana, ja saan jakaa hänelle sen, miten suuri vaikutus hänellä on ollut minulle.
Kenties merkittävin vastaava tilanne sattui Emmanuelille silloin, kun hän pääsi tapaamaan suurimman sankarinsa, kitaristilegenda Chet Atkinsin. Sen lisäksi, että Emmanuel tapasi Atkinsin, sai hän sankariltaan tunnustusta ja pääsi myös levyttämään yhdessä idolinsa kanssa.
– Minusta tuntui, etten vain tavannut mestaria, vaan tunsin, että tapasin suuren ystävän, henkilön, joka välitti syvästi elämäntehtävästään. Ja hän näki minussa jotain, johon hänen kannattaisi sijoittaa aikaansa.
Idolilta saatu tunnustus ja apu ei suinkaan valunut hukkaan. Musiikillisen opin lisäksi kenties isoimpia lahjoja, joita Atkins lahjoitti Emmanuelille, oli ajatus toisten muusikoiden mentoroinnista.
– Eräs nuori mies kävi luonani tänään varhain. Hän on vasta 20-vuotias tai jotain sinne päin. Olen rohkaissut häntä, yrittänyt opettaa häntä, näyttänyt hänelle asioita parhaani mukaan siitä lähtien, kun hän oli kaksitoistavuotias. Ja nyt hän tulee luokseni ja me istumme ja soitamme, ja hyvänen aika, miten hän on edistynyt. Hänellä on loistava tulevaisuus, ja minä panostan hänen tulevaisuuteensa.
Oppia on mahdollista saada kaikkialta ympäriltä. Jokainen vastaan tuleva ihminen voi opettaa jotain ja inspiroida. Tärkeintä on pitää mielensä avoinna, ja ottaa vastaan ohjeita silloinkin, kun ne tulevat jostain yllättävästä lähteestä.
– Nuorempana olin aivan liian ylimielinen. Minulla oli oma tapani tehdä asioita. En ole enää sellainen. Minun on oltava valmis oppimaan kaikilta kaikesta, ja se on tehnyt elämästäni paljon parempaa. Ei ole stressiä, koska minun ei tarvitse olla ylpeä siitä, että teen asiat juuri näin. Ketä kiinnostaa? Ketä kiinnostaa, miten teen asiat? Ketä kiinnostaa, millaista kitaraa soitan? Ketä kiinnostaa, minkä merkkisiä kieliä käytän? Sillä ei ole väliä.
Toinen tärkeä oppi, jota Emmanuel on saanut uransa aikana, on suunnitelmallisuus. Matka on ollut pitkä nuoruuden ensimmäisistä keikoista suuriin konserttisaleihin, eikä sinne ole päästy ilman kovaa työtä. Sen lisäksi, että itsensä kannattaa piirittää oikeilla ihmisillä, tulee nähdä paljon vaivaa suunnitelmiensa eteen – ja suunnitelmia todellakin pitää olla.
– Ihmiset, jotka kamppailevat ja suhtautuvat kielteisesti musiikkibisnekseen, eivät omaa näkemystä siitä, mihin he kuuluvat. He odottavat, että jotain tapahtuu, mutta eivät tiedä, että on heidän tehtävänsä saada aikaan muutoksia, paiskia töitä. Minulla on ollut onnea. Olen aina ajatellut, että haluan olla menestyvä levy- ja konserttiartisti. Haluan kiertää maailmaa ja viedä musiikkiani maailmalle. Ja niin minä teen. Ja olen jatkanut sitä, koska näen sen ja tiedän, mihin kuulun.
Idolinsa Chet Atkinsin antamien asenteiden lisäksi Emmanuelin oma musiikki on saanut paljon vaikutteita paitsi Atkinsin omasta soitosta, myös kaikesta siitä, mitä kitaristilegenda opetti Emmanuelille vuosien aikana.
– Atkins opetti minulle, että pitää etsiä oikeat kappaleet ja varmistaa, että albumi on kaikin puolin vahva. Levyllä ei saa olla vapaamatkustajia, ei heikkoja kohtia. Kaiken on oltava siellä syystä ja kokonaisuuden on oltava vahva.
Hyvät taiteilijat lainaavat, loistavat taiteilijat varastavat
Emmanuel itse on sekä lainannut muiden kappaleita että varastanut ahnaasti ideoita omaan musiikkiinsa kaikkialta ympäriltään. Emmanuel esittää omien kappaleidensa ohella paljon myös muiden säveltämää musiikkia. Prosessi, jota Emmanuel käyttää lainakappaleiden valintaan, on tarkka.
– Kaltaiselleni henkilölle kappaleen on sanottava paljon ja oltava hyvä. Kun soitan coveria esimerkiksi John Lennonin ”Imaginen” kaltaisesta kappaleesta, sitä on ensin kohdeltava suurella kunnioituksella. On kuunneltava alkuperäistä, opeteltava melodian ominaisuudet ja sitten tulkittava se omalla tavallaan, mutta aina säveltäjälle uskollisena.
Musiikin teoriaa taitamaton Emmanuel ei halua tehdä tulkinnoistaan liian monimutkaisia tai mahtailevia. Tavoitteena ei ole koskaan näyttää yleisölle, kuinka paljon sointuja tai likkejä hän osaa, vaan hän haluaa pitää kiinni kappaleen hengestä ja pitää sen aitona.
– Voin muuttaa sointuja hieman, ja voin tulkita sen omalla tavallani, koska sellainen minä olen. Kunnioitan silti melodiaa ja säveltäjää. Minun on kuitenkin sanottava, että mikään ei tunnu niin hyvältä kuin soittaa omaa kappalettaan, jonka tuntee, jonka on säveltänyt ja joka on tullut syvältä omasta itsestä.
Omia kappaleita tehdessään Emmanuel ei kuitenkaan mieti, pitävätkö muut niistä. Vaikka hän tiedostaakin, että The Beatlesin kaltaisten yhtyeiden sävellykset ovat universaalisti rakastettuja, hän haluaa pysyä ensisijaisesti aitona itselleen ja visiolleen.
– Keskityn vain siihen, että yritän säveltää parhaan mahdollisen kappaleen ja soittaa sen mahdollisimman hyvin. Siinä kaikki. Kun sitten julkaisen sen, soitan sen vain, koska uskon siihen. Jos en uskoisi siihen, en soittaisi sitä. Vuodatan sen ulos sydämestäni, ja toivon, että ihmiset ottavat sen vastaan. Ja yleensä he ottavatkin.
Itselleen aitona pysyminen ja sydämensä vuodattaminen sävellyksiinsä on selvästi resonoinut ulkopuolisissa.
– Kun tapasin erään henkilön Moskovassa 20 vuotta sitten, ja hän soitti joitakin kappaleitani, tajusin, että tämän henkilön sisällä ovi avautui, kun hän kuuli musiikkiani. Ja tämä kaveri sanoi, että luulen voivani soittaa tuon kappaleen, koska pidän siitä. Ja niin hän aloitti soittamisen.
Emmanuel ei kuitenkaan halua näyttäytyä rock-tähtenä tai ihmisten korottavan häntä jalustalle vain siksi, että hän on heidän mielestään taitava kitaristi ja kiertävä artisti. Palvonnan sijaan paljon tärkeämpää ovat uudet ystävät ja kokemusten jakaminen.
– Kun tapaan yleisöä kiertueillani ja he ovat innoissaan, he ovat tulossa keikalleni, heillä on lippu, he ovat faneja. Mutta haluan tavata näitä ihmisiä ja kuulla, miten heillä menee. Haluan puhua heille kuin kanssakulkijalle. Käyn läpi samoja asioita kuin he.
Musiikkia ihmisen ei tule pitää itsekkäästi itsellään, vaan jakaa se muille. Jos Chet Atkins ei olisi koskaan julkaissut musiikkia tai soittanut ihmisille, ei myöskään Emmanuel olisi sillä tiellä, jota hän on kulkenut jo vuosikymmeniä.
– Musiikki on kuin saisimme jotain kaunista ja antaisimme sen eteenpäin. Mutta samaan aikaan saamme myös jotenkin pitää sen itsellämme. Silti meidän on annettava se pois. Meidän on annettava se eteenpäin.
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2022. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
