EBS – pannaanpas hiukan tuulemaan...

|
Image
 

 

Ruotsalainen EBS on alusta asti tähdännyt yhteen päämäärään: tarjoamaan herkkuja laatutietoisille basisteille. A la carte -tyyppinen kattaus sisältää alkupaloina bassolle suunniteltuja efektipedaaleita, mutta tällä kertaa maistiaiset noukittiin suoraan pääruoan puolelta: TD650-nuppi ja Pro Line 2000 -kaappi jytisyttävät jo hiukan isompaakin tupaa.

 

TD650 on kaikin puolin järeä kapine. Vahvistimen julkisivu on selkeä ja konstailematon: tyylikästä asiallisuutta niin tekstien, väritysten kuin nuppien ja painonappienkin osalta. Räkkitilaa tämä jämäkkään metallikoteloon rakennettu ja 12 kiloa painava nuppi varaa itselleen kolmen yksikön verran. 530 wattia jatkuvaa tehoa synnyttää sen verran lämpöä, että pelkkä passiivinen ristiveto taka- ja etulaitojen ritilöiden kautta ei vielä riitä vaan puuhaan on valjastettu sangen tuhti tuuletin.

Tulojakin vieressä on kytkin, jolla perussoinnin pohjaksi valitaan joko muokkaamaton eli mahdollisimman suora taajuusvaste tai sitten vaihtoehtoisesti jo etukäteen laidoilta korostunut ja keskialueelta vaimennettu V-muotoinen ekvalisointi. Tulosignaaliksi TD650 hyväksyy mukisematta niin passiivisen kuin aktiivisenkin basson tuotoksen ja gain-säädön sopivaa asetusta helpottaa merkkivalo, joka varoittaa liian kovasta signaalitasosta.

Tulopuolella on myös signaalipiikkien tasoitteluun tarkoitettu kompressori, jonka merkkivalo kertoo milloin dynamiikan tasausta tapahtuu. Kompressorin toiminta on pitkälti automatisoitu ja pelimannin päätösvalta rajoittuu yhteen potentiometriin, jolla oma soitto ja automatiikka sovitetaan toisiinsa.

Omaehtoiseen soinnin työstämiseen on varattu kolmialueinen taajuuskorjain, jonka basso- ja diskanttiruuvit tarjoavat valinnan mukaan roimasti joko vaimennusta tai korostusta pysyvästi valituilla taajuuskaistoilla. Bassokorjain on hyllytyyppinen ja vaikuttaa yhtälaisesti koko rajataajuuden alapuoliseen kaistaan. Diskanttikorjain taas on kellotyyppinen, vaikutusalueen keskikohdan sijoittuessa 6 000 Hz:n kohdalle. Tämä onkin luonteva ratkaisu, sillä hyllytyyppisellä diskanttikorjaimella nostettaisiin aivan suotta niitäkin taajuusalueita, joilla ei ole enää mitään tekemistä basson äänimaailman kanssa. Nyt korjain puraisee juuri oikeaan taajuusalueeseen ja ilman turhia kohinoita.

Keskialueen vaikutustaajuutta voi säätää itse 50-3 000 Hz:n haarukassa, ja keskialueen korjainyksikön toimintatapa on mainio. Kello kahdentoista asennosta myötäpäivään käännettäessä saadaan aimo annos korostusta leveällä kaistalla, kun taas vastapäivään kierrettäessä korjain kaivaa vasteeseen kuoppaa kapeammalla suotimella. Oman kytkimensä takaa löytyy vielä kipunaa ja kimmellystä sointiin tuova bright-korostus, jolla tumpumpaankin bassoon saa terää.

Saisinko hieman säröä bassooni, kiitos

Rosoisemman bassosoundin ystäville EBS on varannut erillisen drive-osion, joka voidaan kytkimellä valita joko 12AX7-vahvistinputkella tai transistoritekniikalla toimivaksi. Samaan lohkoon on sijoitettu myös boost-kytkin, jolla sointiin löytyy vielä yksi ylimääräinen vaihde tarpeen tullen. Huvittavaa kyllä, niin drive-potentiometrin kuin master volumenkin asteikko ulottuu nollasta yhteentoista, yhden pitemmälle...

Etulaidan puolelle on sijoitettu edellisten lisäksi balansoitu xlr-lähtö, jonka signaali voidaan kytkinten avulla poimia joko ennen tai jälkeen taajuuskorjauksen ja höystää maun mukaan kaiutinsimulaatiolla tai jättää sellaiseksi kuin se vahvistimessa muutoin muotoutuu. Mahdollisten hurinaongelmien varalle EBS on varustanut linjalähdön asianmukaisesti maaerotuskytkimellä.

 

Kuva: Pekka Väänänen

 

Oheinen ote on lainaus Martin Berkan kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Riffin numerossa 4/2003. 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut myymälät kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.