Ehrlund  Nano – vaikuttavaa jälkeä

|
Image

Pyörää ei kannata keksiä uudestaan, mutta laakerointia voi aina kehittää.

Alumiinirunkoinen Nano on erittäin kevyt, pakettiin kuuluvan kiintopidikkeen kera sillä on painoa melko tarkalleen puolet verrokkina olleen Neumann TLM 103:n painosta. Mittatikuksi TLM 103 sopii oikein hyvin: nimellinen suuntakuvio on sama, hintaluokka stemmaa osapuilleen ja mikrofonilla on vakiintunut asema ammattitason työkaluna, jolla voi taltioida hyvin monenlaisia äänilähteitä.

Ehrlund valmistaa mikrofonit Ruotsissa. Nanon ulkoinen olemus on hienostunut ja työn jälki kauttaaltaan tip top. 

Mikrofoni asennetaan kantaosan ympärille kierteellä tiukattavaan holkkiin, ja kallistuskulma suuntauksen yhteydessä lukitaan pienellä vipusella. Mekaniikka toimii kuten pitää ja käsittely on vaivatonta.
Verraten pienikokoisena Nano on myös helppo sijoittaa ahtaampaankin paikkaan, eikä se myöskään varasta katsojan huomiota vaikka kuvissa näkyisikin.

Kolme kulmaa

Ehrlundin erikoisuutena on mikrofonikapseliin itse kehitetty ja patentoitu kolmikulmainen kalvo, jonka ratkaisevaksi eduksi valmistaja mainitsee pyöreätä kalvoa nopeamman resonanssien vaimentumisen. Kalvo on herkkä, mutta se ei jää itsekseen väräjämään.
Ehrlundin mukaan vaimentumiseen kuluu aikaa vain neljäsosa vastaavan pyöreän kalvon vaatimasta ajasta, ja tämän ansiosta transienttien pitäisi piirtyä luonnollisempina ja selkeämpinä.

Asiaa voinee verrata symbaalin soittoon kapulalla: ensimmäinen yksittäinen isku soi tarkkapiirteisesti, mutta jo värisevään peltiin kopautettava seuraava isku kuulostaa pehmeämmältä ja epämääräisemmältä. Se voi olla symbaalikompille hyvinkin toivottavaa, mutta Ehrlundin mukaan mikrofonin kalvon olisi parempi kuulla saapuvat impulssit itsenään ilman sitä ilmiötä, että uusi impulssi ikään kuin ratsastaa edellisen selässä ja sekoittuu siihen.
Ei kolmikulmainenkaan kalvo täysin voi estää resonanssien syntyä ja kumuloitumista, mutta sen pitäisi kyllä auttaa minimoimaan niiden vaikutuksia.

Ääni on giga, ei nano

Ensihavainto Nanon kautta välittyvästä äänestä on vaikuttava koko, joka ei millään mallaa mikrofonin nimeen. SI-järjestelmän etuliitteenä Nano tarkoittaa miljardisosaa, toisin sanoen jotain erityisen pientä. Mitään sen suuntaistakaan ei kyllä tule mieleen äänitettyjä raitoja kuunnellessa. Sointi on nimittäin iso, täsmällisesti piirtyvä ja hienostuneen sävykäs tymäkästä alarekisteristä selkeään keskialueeseen ja miellyttävän ilmavaan diskanttiin asti. 

Minkäänlaista sohjoisuutta ei esiinny. Lyömäsoittimet soivat ytimekkään pikkutarkasti ja teräskielisen akustisen kitaran kielet saavat syvyyttä ja voimaa, joka välittää sekä sävyt että dynamiikan. 

Kämmenen tömähdys afrorummun nahkakalvoon välittyy jyhkeänä jöötinä ja kitaran koppakin soi bassokielillä kokoansa isompana. Otekäden liikuttelusta syntyvät sivuäänet eivät toisaalta kuulosta riipiviltä ylärekisterin kannelmaisesta heleydestä huolimatta, preesens on luonteeltaan kirkas mutta siisti.
Niinpä se mikä referenssimikrofonilla tallennettuna asettuisi miksauksessa kuin itsestään soivan massan keskelle, kuulostaa luontevasti siirtyvän eturivin valokeilaan, kun kuunneltavan kanavan vaihtaa TLM 103:sta Nanoon.
Hiukan lisää ytyä ja ruudikkuutta kaipaavalle tähtisolistille loistohomma, sivuosaan määritellylle säestyselementille ehkä jo sitten hieman ylenpalttisestikin. 

Kapselia ympäröivä metalliverkko toimittaa tehtävänsä hienosti. Peet eivät paukahtele eivätkä hoot humahtele holtittomasti, pikemminkin vaikuttaa siltä että juuri tässäkin kalvon taipumus vaimentaa omat resonanssinsa auttaa siistimään lopputulosta silloinkin, kun ilmavirta hetkellisesti ylittää kapselin vastaanottokyvyn.
Erityisen altis puhureille Nano ei tunnu olevan, mutta erillisen pop-filtterin käyttö on silti suositeltavaa, kuten yleensäkin ihmisääntä lähietäisyydeltä taltioitaessa.

Image

Valmistajan julkaisemat taajuusvasteen ja suuntakuvion graafit antavat osviittaa mikrofonin toiminnasta.

Image

Äänityskokeiden perusteella suuntakuvio vaikuttaa sekin hallitulta, mutta Nanon välittämä soundi sivulta ja mikrofonin takaa poikkeaa luonteeltaan esimerkiksi referenssinä palvelleesta TLM 103:sta. Siinä missä mittatikkuna olleen Neumannin soundi tummenee ja äänilähde ikäänkuin muuttuu pienemmäksi ja etäisemmäksi pääakselilta pois siirryttäessä, säilyy Nanolla tietynlainen kirkkaus myös aivan takasuunnastakin. Ääni kyllä muuttuu hiljaisemmaksi ja etäisemmäksi, mutta miellyttävä selkeys säilyy silti.

Proximity- eli lähietäisyyden aiheuttama korostus on kohtuullinen ja luonteeltaan sävyisä. Ei siis ihme, että Nano kuuluu ehdottomasti siihen mikrofoniryhmään, jolla äänittäminen innostaa kokeilemaan vielä yhden raidan verran lisää. Miltähän tuokin kuulostaisi, jos…

 

Ehrlund Nano
Kondensaattorimikrofoni

• suuntakuvio hertta
• kolmikulmaisella kalvolla toteutettu kapseli
• herkkyys @ 1 kHz: 33 dBV/Pa (23 mV/Pa)
• maksimiäänenpaineen kesto 125 dB SPL (0,5 % THD)
• halkaisija 49 mm, pituus 125 mm
• paino 290 grammaa 
• hintaluokka 900 €

Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi 
Puh. 045 729 2930


Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2023. Vastaavantyyppisiä, niin lyhyitä kuin pitempiäkin, käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  

Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. 

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. 

Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.