Shure GLX-D Advanced – varmasti perille

”Necessity is the mother of invention”, sanoo amerikkalainen. Ja kehittää konstit, joilla langattomat saa toimimaan varmasti myös ruuhkaisella WLAN-alueella.

 

Shuren GLX-D Advanced -digilangatonta voisi luonnehtia keskiraskaan sarjan järjestelmäksi. Perus GLX-D:stä se eroaa räkkimallisten vastaanottimiensa, lisäantenniensa ja taajuushallinnointiin käytettävän ja samanaikaisten kanavien määrää kasvattavan Frequency Managerin osalta.
 
Kanavamäärältään GLX-D Advanced on kuitenkin suppeampi järjestelmä kuin viime numerossa esitelty Digital Axient -huippusarja ja ennenkaikkea se operoi aivan eri taajuusalueella. Axient käyttää TV-lähetyksiltä vapaaksi jääviä alempia kaistoja, kun taas GLX-D Advanced operoi lupavapaalla 2,4 GHz:n alueella.

GLX-D Advanced on muutoinkin pykälän verran Axientia kevyempi sarja. Sen vastaanottimissa ei esimerkiksi ole digitaalilähtöä, vaan signaali poimitaan jakeluun analogisena, joko linja-tai mikrofonitasoisena.
Kuulokejakkia vastaanoton monitorointiin ei myöskään ole tarjolla. Jos laajempaa systeemiä haluaa monitoroida kuuntelemalla, niin siihen voi käyttää vastaanottimen aux-lähtöä, josta signaalin voi jakaa vaikka yksinkertaiselle räkkimikserille. Aux palvelee myös silloin, kun signaali halutaan viedä instrumenttivahvistimelle.

Mutta ei tätä sarjaa kuitenkaan ole sopeutettu pelkästään karsimalla ominaisuuksia vaan toiseenkin suuntaan on liikettä. Lähettimen akun lataus sujuu esimerkiksi suoraan USB-kaapelilla, tai vaihtoehtoisesti vastaanottimen etulaitaan integroidulla laturilla, jolla voi ladata vaikka vara-akkua sillä aikaa, kun lähetin on käytössä toisella akulla.


Varman päälle on parempi

Lupavapaa 2,4 GHz:n taajuusalue on houkuttava vaihtoehto muillekin kuin langattomien mikrofonien valmistajille. Niinpä sitä käytetään yleisesti mm. itkuhälyttimien, kameroiden kaukolaukaisimien, langattomien verkkojen ja BlueTooth-laitteiden viestiliikenteessä. Ja koska jokainen valmistaja valitsee itselleen mieluisan taajuuden muilta kyselemättä, vallitsee radioavaruudessa viidakon laki: se voittaa, jolla on vahvimmat muskelit tai ovelin taktiikka.

Lähetintehot on suitsittu viranomaisten toimesta, joten Shure panostaa ovelaan taktiikkaan: GLX-D Advanced osaa valikoida esivalituista taajuuksista kolme parasta vaihtoehtoa yksittäisen kanavan käyttöön, ja pystyy vaihtamaan taajuudelta toiselle lennossa, jos tilapäisiä häiriöitä tai katkoksia ilmaantuu käytön aikana. Vastaanotin ja lähetin kommunikoivat keskenään realiajassa, minkä ansiosta lähetin vaihtaa taajuuttaan aina vastaanottimen niin pyytäessä.

Tämä sujuu yksittäisellä lähettimen ja vastaanottimen muodostamalla parilla ihan sellaisenaan, mutta jos on tarpeen operoida useammalla kanavalla samanaikaisesti, suositellaan setin varustamista GLX-D Advanced -sarjalle speksatulla Frequency Manager -skannerilla. Se tarkkailee ympäröivää langatonta liikennettä ja allokoi jokaiselle lähetin/vastaanotin-parille kolme kelpoista taajuutta, jotka eivät riitele keskenään ja väistelevät ilmassa sinkoilevia muita radioviestejä. Valmistaja lupaa, että vaihdot taajuudelta toiselle sujuvat saumattomasti ja huomaamatta.

GLX-D Advancen kokonaislatenssiksi ilmoitetaan neljä millisekuntia, mikä on selvästi enemmän kuin Shuren lippulaivassa, Digital Axient -sarjassa. Tähän voi kuitenkin todeta, että mainittu viive vastaa vajaan puolentoista metrin etäisyyttä äänilähteeseen, joten suurin osa esimerkiksi sähkökitaristeista kuulee soittonsa vähintäänkin vastaavalla viiveellä, eikä edes kiinnitä asiaan huomiota.

Kriittisemmäksi juttu muuttuu, jos ääniketjussa on muitakin peräkkäisiä viiveenaiheuttajia, joiden yhteinen summavaikutus kasvaa liian suureksi. Haavoittuvimmassa asemassa tällaisessa skenariossa lienee langatonta korvamonitorointia käyttävä laulaja, jonka oma laulu viivästyy myös digimikserin muuntimien ja prosessorin kautta kulkiessaan ja paluumatkalla sitten vielä lisää langattomassa siirrossa korvanappeihin. Mikäli epäilyksiä on, kannattaa kumulatiivisen latenssin vaikutukset selvittää kokeilemalla ennen laitteistokokoonpanon lopullista lukitsemista.

GLX-D Frequency Managerilla on taajuushallinnoinnin ohessa muitakin tehtäviä. Se kykenee syöttämään kuudelle vastaanottimelle käyttövirran ja palvelee myös antennikeskuksena, josta signaalit jaetaan eteenpäin vastaanottimille.

Samaan järjestelmään voidaan liittää vielä toinenkin Frequency Manager, jolloin kanavamäärä kasvaa yhdeksään, ihanteellisissa oloissa valmistaja lupaa jopa yksitoista samanaikaista kanavaa.

Taajuusalueen haasteellisuus on huomioitu myös lisävarustepuolella ja GLX-D-sarjaan onkin tarjolla järeistä ammattilaisjärjestelmistä tuttuun tapaan erillisiä suunta-antenneita, jotka voidaan sijoittaa kuuluvuuden kannalta parhaaseen paikkaan.

 

 

Suoraan toimiin

GLX-D Advanced -sarjassa on neljä erilaista lähetintyyppiä, joita sama vastaanotin palvelee. Perinteistä käsikapulaa löytyy neljällä eri kapselilla (SM58, Beta58A, SM86, sekä Beta 87A), vyölähettimeen on tarjolla viisi eri solmiomikrofonia (SM31, SM35, MX153, WL93 ja WL185) ja lisäksi on kaksi instrumenttikäyttöön sopivaa vyölähetin-optiota: suoralla piuhalla varustettu malli sähkökitaralle tai -bassolle, sekä Beta98H-kondensaattorimikillä varustettu lähetin. Näillä kattaa tyypilliset kokous- tai luentotilojen tarpeet siinä missä keskiverron sähköbändinkin vaatimukset.

Järjestelmän laitto käyttökuntoon on tehty todella helpoksi. Jos käytössä on yksi lähetin ja vastaanotin, riittää käyttövirran kytkeminen päälle ja systeemi virittää itsensä automatiikalla. Tarvittaessa lähettimen ja vastaanottimen voi linkittää keskenään myös manuaalisesti.

Kun tarvitaan useampia kanavia, käynnistetään ensin Frequency Manager ja sitten vastaanottimet yksitellen kanava kerrallaan. Siinä se.

 

Ei moitteen sijaa

Testiympäristö ei ole RF-mielessä haasteellisin mahdollinen, mutta ilmassa on kumminkin tavanomaista kännykkäliikennettä, BlueTooth-aktiviteettia ja puolen tusinaa WLAN-verkkoa, joiden sekaan GLX-D Advanced  avattiin. Minkäänlaista epäröintiä ei ollut havaittavissa, yhteys solmiutui heti ja mikäli järjestelmä käytön aikana jossain vaiheessa vaihtoi taajuutta, saumapaikkaa ei testiäänitteeltä pystynyt erottamaan.

Kantamaltaan GLX-D Advanced selvisi erinomaisesti samanlaisesta koeradasta, jolla sen kilpakumppaneitakin on kävelytetty. Yhteys säilyi lähettimen kanssa samassa kerroksessa pysyteltäessä reiluun 30 metriin, jonka matkalle osui jo useita oviaukkoja ja käännöksiä siten ettei suoraa näköyhteyttä ollut enää ensimmäisen viiden metrin jälkeen. Ja kun signaali sitten rappusia alempaan kerrokseen laskeuduttaessa lopulta katkesi, se tapahtui siististi ja vailla minkäänlaisia pärskähdyksiä. Paluusuuntaan tultaessa yhteys aukesi samassa kohdassa jälleen nätisti, eikä ylimääräistä roskaa ryöpsähtänyt tälläkään kertaa.

Myös soundillisesti järjestelmä on onnistunut. Ihmisäänen ohessa GLX-D Advanced välitti esimerkiksi lyömäsoitinten atakit luonnollisina, täsmällisen selväpiirteisinä ja dynaamisina. Hyvä näin.

 

Shure GLX-D Advanced

Digilangaton lupavapaalle 2,4 GHz:n alueelle

• puolen räkkiyksikön vastaanotin
• balansoitu analogilähtö, balansoimaton aux-lähtö
• latauspaikka lähettimen akulle
Hinnat: 375 euroa (pelkkä vastaanotin) / 590–760 euroa (lähettimen kera, mallista riippuen)*

GLXD Frequency Manager
• taajuuksien hallinnointi kuudelle kanavalle
• käyttövirran jako kuudelle vastaanottimelle
• antennisignaaleiden jako kuudelle vastaanottimelle
Hinta: 620 euroa*

PA805Z2
• passiivinen suunta-antenni
• hinta: 380 euroa*

*hinnat testin alkuperäisen julkaisun ajankohtana

Lisätiedot: Bright Sales and Installation

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2017. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 

01.12.2018
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy